dc.contributor.advisor | Ahtiainen, Juha | |
dc.contributor.advisor | Szerovay, Mihaly | |
dc.contributor.author | Kouvalainen, Sinna | |
dc.date.accessioned | 2024-04-04T06:23:49Z | |
dc.date.available | 2024-04-04T06:23:49Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94145 | |
dc.description.abstract | Naisten futsalin tutkimus on ollut selkeästi pienemmässä osassa kuin miesten futsalin tutkimus sekä Suomessa että muualla maailmassa. Aiempaa tutkimuskirjallisuutta aiheesta löytyy hyvin vähän. Maalianalyysi on menetelmä, jonka avulla valmentajat voivat kehittää oman
joukkueensa pelaamista niin, että potentiaalisille maalipaikoille päästään, mutta toisaalta kyetään mahdollisimman tehokkaasti estämään vastustajan maalinteko. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia Suomen naisten futsal-liigan maaliin johtaneita hyökkäyksiä, maalinteon yhteyttä joukkueen sarjasijoitukseen ja muutoksia maaliin johtaneissa hyökkäyksissä sarjan eri vaiheissa.
Tässä tutkimuksessa käytettiin havainnoivaa tutkimusmenetelmää ja havainnoinnin viitekehys
rakennettiin aiempien tutkimusten viitekehysten pohjalta vastaamaan tutkimuksen tarpeita. Ottelut analysoitiin Dartfish 11.3 -ohjelmalla, johon ottelutallenteet ladattiin analyysia varten. Viitekehyksen pohjalta ohjelmaan rakennettiin analysointipohja. Ottelutallenteilta etsittiin
maalintekohetki käyttäen hyödyksi Suomen Palloliiton tulospalvelua. Tallenne kelattiin maaliin johtaneen hyökkäyksen alkuhetkeen ja tallennetta voitiin katsoa hidastettuna tai kuva kerrallaan niin monta kertaa kuin oli tarpeen.
Järjestelmällinen hyökkääminen (36,0 %) ja tilanteenvaihtohyökkäykset (35,4 %) olivat yleisin maalintekotapa naisten futsal-liigassa kaudella 2022-2023. Pienin suhteellinen osuus maaleista tehtiin erikoistilanteiden kautta (26,0 %). Yleisin viimeistelytapa oli ensimmäisellä kosketuksella (61,2 %) ja 1–2 syötöllä (60,1 %). Useimmat hyökkäykset alkoivat omalta kenttäpuoliskolta (49,4 %) ja päättyivät kuuden metrin alueen keskisektorille (44,0 %). Maalin johtaneissa hyökkäyksissä ei havaittu eroja runkosarjan aikana, mutta siirryttäessä pudotuspeleihin tilanteenvaihtohyökkäysten suhteellinen osuus laski tilastollisesti merkitsevästi (p=0,035). Joukkueen lopullisella sijoituksella oli vahva tilastollinen yhteys kokonaismaalimäärään
(p<0,001). Paremmin sijoittuneet joukkueet onnistuivat tekemään enemmän maaleja järjestelmällisen hyökkäyksen kautta ja heikommin sijoittuneet tilanteenvaihtohyökkäysten kautta.
Naisten futsal-liigassa yleisimmät maaliin johtaneet hyökkäystyypit ovat järjestelmälliset
hyökkäykset ja tilanteenvaihtohyökkäykset. Vähiten maaleja tehdään erikoistilannehyökkäyksistä. Keskisektori on yleisin maaliin johtaneen hyökkäyksen lähtöalue ja kuuden metrin alueen keskisektori yleisin päätealue. Paremmin sijoittuneet joukkueet kykenevät tekemään
enemmän maaleja järjestelmällisen hyökkäyksen kautta ja heikommin sijoittuneet tilanteenvaihtohyökkäysten kautta. Voi olla, että naisten futsalissa ei kyetä viimeistelemään yhtä paljon maaleja erikoistilanteista kuin miesten peleissä. Lisää tutkimusta tarvitaan tämän ilmiön
toteen näyttämiseksi. Valmentajien on tärkeää keskittyä hiomaan perustaitoja, kuten syöttöjä ja kosketuksia, jotka ovat keskeisessä asemassa maalien viimeistelyssä. Nämä ovat myös tärkeitä taitoja, kun rakennetaan pallonhallintahyökkäyksiä, jotka ovat tunnusomaisia menestyneille joukkueille. | fi |
dc.format.extent | 62 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | naisten futsal | |
dc.subject.other | maalinanalyysi | |
dc.title | Maaliin johtaneet hyökkäykset naisten futsal-liigassa kaudella 2022- 2023 | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202404042691 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Science in Sport Coaching and Fitness Testing | en |
dc.contributor.oppiaine | Valmennus- ja testausoppi | fi |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 5013 | |
dc.subject.yso | futsal | |
dc.subject.yso | naiset | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |