Grassroots-toiminta suomalaisessa jalkapallossa ja futsalissa

Abstract

The purpose of this report is to establish a common understanding and definition about grassroots activities in Finnish football. The focus is on the activities that reach out to new players. Another objective is to deepen the understanding of grassroots activities provided by clubs to their members and how clubs perceive the cooperation with the Football Association in relation to these services. The Football Association offers a number of services to its member clubs to increase and maintain the number of players and to promote well-being, but there is a lack of aggregate knowledge on the use of these services. The study uses academic literature, the views of experts from the Football Association, and responses collected through a questionnaire from clubs. According to the definition of the Finnish Football Association, the term grassroots refers to all football and futsal activities for children and youth that are not based on top-level football practices, as well as adult football activities that are not formal competitive activities. Grassroots in Finland includes various recreational activities such as school and nursery football, adult recreational football, applied football and walking football. The aim of grassroots is to provide everyone with a wide range of opportunities to play football in different ways. Through grassroots services, the Football Association aims to increase the number of players and quality sporting opportunities. Clubs had produced a wide range of grassroots activities in the last 12 months but had limited cooperation with the Football Association to support these activities. There was a fair degree of satisfaction with the cooperation with the association (average score on a scale of 1 to 5 was 3.54). There is a need to consider clarifying the concepts of grassroots services and making them better known. It is important to clarify the definition of grassroots services and raise awareness about them. The analysis also confirms that clubs of various sizes may have different needs. For instance, smaller clubs can be targeted in the future to increase the number of players. The working group also recommends supporting low-threshold activities for children and youth and exploiting the potential of activities for adults. Would there be scope in the near future for conceptualisation to sharpen adult activities and make them more attractive to clubs? There is a need to raise awareness of adapted football activities and increase models and networking to ensure everyone has equal opportunities to get involved. Clubs’ interest in developing futsal should also be taken advantage of. Futsal has significant growth potential, so developing competitive activities and raising awareness of the sport through more active communication and marketing would likely attract new clubs and players to join. Ensuring that existing and new target groups have access to a broad range of football and futsal activities is crucial to responding effectively to societal changes in Finland.

Tämän selvitystyön tarkoituksena on luoda yhteinen ymmärrys ja määritelmä grassroots-käsitteestä suomalaisessa jalkapallossa. Tarkastelussa keskitytään niihin palveluihin ja toimintoihin, joilla tavoitellaan lajin pariin uusia harrastajia. Toisena tavoitteena on syventää käsitystä seurojen jäsenilleen järjestämistä grassroots-toiminnoista sekä siitä, miten seurat kokevat yhteistyön Palloliiton kanssa näihin palveluihin liittyen. Palloliitto tarjoaa jäsenseuroilleen useita palveluita harrastajamäärien kasvattamisen ja säilyttämisen sekä eri toimijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta tieto palveluiden käytöstä on puutteellista. Selvitykseen käytetty ja kerätty aineisto sisältää akateemisen kirjallisuuden, Palloliiton asiantuntijoiden näkemykset ja kyselylomakkeen kautta kerätyt seurojen vastaukset. Suomen Palloliiton määritelmän mukaan käsite grassroots viittaa kaikkeen sellaiseen lasten ja nuorten jalkapallo- ja futsaltoimintaan, joka ei pohjaudu huipputoiminnan käytäntöihin sekä sellaiseen aikuisten jalkapallotoimintaan, joka ei ole virallista kilpailutoimintaa. Grassrootsiin sisältyy Suomessa laaja kirjo erilaista harrastustoimintaa, kuten koulu- ja päiväkotijalkapallo, aikuisten harrastejalkapallo, soveltava jalkapallo ja kävelyjalkapallo. Grassroots-toiminnan tarkoituksena on taata jokaiselle monipuoliset mahdollisuudet harrastaa jalkapalloa eri tavoin. Palloliitto pyrkii grassroots-palveluiden avulla kasvattamaan harrastajamääriä ja lisäämään laadukkaita harrastusmahdollisuuksia. Seurat olivat tuottaneet viimeisen 12 kuukauden aikana laajasti erilaisia grassroots-toimintoja, mutta ovat tehneet yhteistyötä tai hyödyntäneet Palloliiton palveluita toiminnan tukena vain rajoitetusti. Yhteistyöhön Palloliiton kanssa oltiin melko tyytyväisiä (keskiarvo asteikolla 1–5 oli 3,54). Palloliiton grassroots-palveluiden konseptien selkeyttämistä ja niiden tunnettavuuden lisäämistä on syytä pohtia. Lisäksi analyysi vahvistaa aikaisempaa käsitystä erikokokoisten seurojen tarpeiden eroavaisuuksista. Voisiko esimerkiksi jatkossa kohdentaa pienille seuroille palveluita pelaajamäärän kasvattamiseen? Työryhmä suosittelee myös lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnan tukemista sekä aikuisille järjestetyn toiminnan potentiaalin hyödyntämistä. Olisiko lähitulevaisuudessa mahdollisuus konseptoinnin kautta terävöittää aikuistoimintaa ja lisätä toiminnan järjestämisen houkuttelevuutta seuroille? Soveltavan jalkapallon lajien tunnettuuden vahvistaminen sekä mallien ja verkostoitumisen lisääminen on tarpeen, jotta kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet tulla mukaan toimintaan. Seurojen futsalin kehittämiseen kohdistuvaa kiinnostusta kannattaa myös hyödyntää. Lajilla on merkittävä kasvupotentiaali, joten kilpailutoiminnan kehittäminen ja futsaltietouden lisääminen aktiivisemmalla viestinnällä ja markkinoinnilla houkuttelisi todennäköisesti uusia seuroja ja pelaajia mukaan. Jalkapallon ja futsalin harrastamisen monipuolisten mahdollisuuksien turvaaminen nykyisille ja uusille kohderyhmille on keskeistä, kun pyritään vaikuttavasti reagoimaan yhteiskunnallisiin muutoksiin.