Irtautuminen kulutuskeskeisyydestä köyhyystarinoissa

Abstract

Tutkimuskysymyksenä tässä tutkielmassa on, miten köyhyystarinoissa ilmenee irtautuminen kulutuskeskeisyydestä kestävän hyvinvoinnin viitekehyksestä käsin tarkasteltuna. Tutkimuksen tuloksena irtautumisen ilmaisut voidaan jakaa makrotasoon, mesotasoon ja mikrotasoon. Makrotason ilmaisuissa kritisoidaan kulutuskulttuurimme luonnetta ja vallitsevaa talousliberaalia paradigmaa, mikä vaikuttaa yksilötason ajatteluun saakka. Mesotason ilmaisuissa tuodaan esille auttamisjärjestelmien merkitystä kulutuskulttuurista irtautumisen tukena. Mikrotasolla korostetaan omaa toimijuutta, näkökulman vaihtamisen taitoa, sekä oman talouden hallinnan taitoja, mitkä lisäävät koherenssin tunnetta ja autonomisuutta. Narratiivisella analyysilla olen tunnistanut kirjoittajien onnistuneista transformaatioprosesseista taistelevan, joustavan ja velkaantuneen selviytyjän tarinatyypit.

Aineistonani on yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston 2019 köyhyystarinat. Analyysimenetelmänäni on sisällönanalyysi johon olen yhdistänyt narratiivista lähestymistapaa. Tarkastelun kohteeksi valikoituivat erityisesti progressiiviset köyhyystarinat. Nämä ovat tulevaisuuteen suuntautuvia selviytymistarinoita, jossa tämänhetkinen tai odotettavissa oleva lopputulema on parempi kuin lähtötilanne. Teoreettinen viitekehys hyödyntää sekä Helneen ja Hirvilammen ekososiaalisen sosiaalityön relationaalisen kestävän hyvinvoinnin näkökulmaa että Salosen ekososiaalisen sivistyksen hyvinvointinäkökulmaa, jota on kehitetty kasvatustieteiden puolella. Yhteisenä nimittäjänä näissä on degrowth–ajattelu, jossa tarkoituksena on elämän merkityssisältöjen etsiminen muualta kuin kulutuskeskeisyydestä.

Tutkimuksen johtopäätöksissä nostan keskusteluun tarpeen muodostaa taloussosiaalityölle ekososiaalisesti kestävä viitekehys, missä tarkoituksena tulisi olla ihmisen taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen luonnon kantokyvyn ehdoilla. Taloudellinen hyvinvointi nähdään läpi työn osana kestävää hyvinvointia.

The research question in this thesis is how poverty stories show a break away from consumerism when viewed from the framework of sustainable well-being. As a result of the study, expressions of disengagement can be divided into macro level, meso level and micro level. Expressions on the macro level criticize the nature of our consumer culture and the prevailing economic liberal paradigm, which affects thinking on an individual level. Meso-level expressions highlight the importance of help systems as a support for breaking away from the consumer culture. At the micro level, one's own agency, the skill of changing perspective, and the skills of managing one's own finances are emphasized, which increase the sense of coherence and autonomy. Through narrative analysis, I have identified the story types of the struggling, flexible and indebted survivor from the authors' successful transformation processes.

My research material is the 2019 poverty stories of the social science data archive. My analysis method is content analysis with which I have combined a narrative approach. In particular, progressive poverty stories were selected as the subject of review. These are future-oriented survival stories where the current or expected outcome is better than the initial situation. The theoretical reference framework utilizes both the perspective of relational sustainable well-being of the ecosocial social work of Helnee and Hirvilammi and the well-being perspective of Salonen's ecosocial culture, which has been developed on the side of educational sciences. The common denominator in these is degrowth thinking, where the purpose is to look for meaningful content in life somewhere other than consumerism.

In the conclusions of the research, I raise the need to create an eco-socially sustainable reference framework for economic social work, where the purpose should be to increase human economic well-being under the conditions of nature's carrying capacity. Financial well-being is seen through work as part of sustainable well-being.