Tutkimuksessa selvitän, näkyykö jatkuvan talouskasvun ihannetta kritisoiva degrowth-aate pääministeri Antti Rinteen johtaman hallituksen hallitusohjelmassa, vai onko ohjelman talouspoliittisten tavoitteiden kohdalla turvauduttu perinteisiin talouskasvua tuottaviin elementteihin. Rinteen hallitus on asettanut kärkitavoitteekseen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan. Tutkimusta johdatteleva näkökulma on, miten nykyinen kestävään kehityksen edistämiseen pyrkivä hallituksemme on suhtautunut jatkuvaan talouskasvuun, joka on ympäristövaikutuksiltaan kenties kiistellyin tekijä kestävään kehitykseen liittyvässä keskustelussa.
Teoreettinen kehykseni muodostuu aikaisemmasta tutkimuskirjallisuudesta esiinnousseista kohtuutaloutta koskevista määritelmistä. Teoreettisessa kehyksessä käsittelen pääosin kohtuutalouden eri ulottuvuuksia, kuten kulutuksen verotusta, bruttokansantuotteen pienentämistä sekä radikaalia ja fysikaalista degrowthia. Aineistona tutkimuksessan
i toimii Rinteen hallituksen hallitusohjelman talouspoliittinen sisältö ja osaksi luku, jossa käsitellään ympäristöä ja ekologisuutta. Myös hallitusohjelmaan liittyvä toimintasuunnitelma on osittain analyysini kohteena. Tutkimuskirjallisuudesta esiin nousseiden havaintojen analyyttinen vertailu Rinteen hallitusohjelman talouspoliittiseen sisältöön yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia etsien toimii tutkielman analyysiosion runkona. Analyysimenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi, joka mahdollistaa samalla esiteltyjen kohtuutalouden ulottuvuuksien vertailua hallitusohjelman sisältöön, mutta myös aineistolle annetaan vapaasti tilaa tuottaa analyysiin materiaalia, joka tukee mahdollisimman kattavaa vastausta tutkimuskysymykseen.
Analyysin tuottamien tulosten perusteella kestävän kehityksen ja talouskasvun mukaiset teemat jättävät kohtuutalouden mukaisen sisällön osuuden hallitusohjelman talouspoliittisesta sisällöstä pieneksi. Talouskasvuun nojaudutaan vahvasti työllisyysasteen ja tuottavuuden nostamisen tavoitteiden ollessa ohjelman kärkitavoitteita. Kestävää talouskasvua painotetaan useaan otteeseen ja kestävän kehityksen mukaiset toimintamallit nousevat merkittävään rooliin. Kohtuutalous näkyy kestävän kehityksen mukaisissa tavoitteissa ja selvimmin kulutuksen verotukseen liittyvissä tavoitteissa. Kohtuutalouden ei voida sen pienen roolin takia sanoa suoranaisesti vaikuttaneen hallitusohjelman sisältöön, jota talouskasvuun pohjautuvat toimintamallit ja tavoitteet hallitsevat. Vaikka tulos ei sinänsä näyttäydy yllättävänä, se korostaa ristiriitaa, joka vallitsee hallituksen asettamien tavoitteiden ja niiden saavuttamiseen käytettävien keinojen välillä.
...
