Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorUskali, Turo
dc.contributor.authorNiskanen, Iida
dc.date.accessioned2024-02-01T07:08:23Z
dc.date.available2024-02-01T07:08:23Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93192
dc.description.abstractKesällä 2023 Iltalehden toimittaja Ida Erämaa joutui vihapuheen kohteeksi. Toimittajiin kohdistuu usein vihapuhetta heidän julkisen työnsä takia (Löfgren Nilsson & Örnebring 2016). Tässä tutkimuksessa vihapuheesta käytetään laajaa Pöyhtärin, Haaran ja Raittilan (2013) määritelmää, jossa vihapuhe sisältää monenlaista eri ryhmiin ja yksilöihin kohdistuvaa verkkovihaa, aggressiivista puhetta ja vihamielistä keskustelua. Tutkimuksessani myös Hiltusen, Suurosen ja Pöyhtärin (2022) häirinnän ja uhkailun käsiteet sisältyvät vihapuheen määritelmään. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista vihapuhetta Iltalehden toimittaja Ida Erämaahan kohdistui Facebookissa ja miten vihapuheessa näkyy toimittajan sukupuoli. Aineisto koostuu Iltalehden Facebook-julkaisuun tulleista kommenteista, joista lopulliseen tutkimusaineistoon rajautui 16 kommenttia. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Tällä menetelmällä aineistosta muodostettiin neljä tyyppiesimerkkiä, jotka kuvaavat millaista vihapuhetta Ida Erämaahan kohdistui. Tutkimuksen perusteella Ida Erämaan ammatillista pätevyyttä kyseenalaistettiin, kritiikin kohteeksi nostettiin hänen henkilökohtaiset sosiaalisen median kanavansa, toimittajan sukupuolta korostettiin erilaisin sanavalinnoin sekä häntä puhtaasti pilkattiin ja nimiteltiin. Tutkimus osoittaa, että Ida Erämaahan kohdistunut vihapuhe on niin sanottu malliesimerkki naistoimittajiin kohdistuvasta vihapuheesta. Toimittajat saavat nykyään paljon kritiikkiä, joka ei kohdistu heidän kirjoittamaansa juttuun vaan heihin henkilönä (Pöyhtäri ym. 2013). Nuorilta toimittajilta odotetaan aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa, mutta samalla heidän julkaisunsa otetaan vihapuheen kohteeksi (Nykänen 2018). Toimittajiin kohdistuvalla vihapuheella on laajoja seurauksia. Pitkällä aikavälillä toimittajiin kohdistuva vihapuhe voi horjuttaa journalismin asemaa demokratian rakennuspalikkana sekä heikentää ihmisten halua hakeutua alalle. (Hiltunen ym. 2022)fi
dc.format.extent31
dc.language.isofi
dc.subject.othertoimittajaan kohdistuva vihapuhe
dc.subject.othersukupuolittunut vihapuhe
dc.title"Tytsy tekee työkseen meikkivideoita Tiktokkiin" : millaista vihapuhetta kohdistui Iltalehden toimittaja Ida Erämaahan?
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202402011703
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineJournalistiikkafi
dc.contributor.oppiaineJournalismen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi3133
dc.subject.ysouhkailu
dc.subject.ysovihapuhe
dc.subject.ysotoimittajat (media)
dc.subject.ysojournalismi


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot