Myötätuntotyytyväisyys ja työhyvinvointi lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöillä

Abstract

Pro-gradu tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden myötätuntotyytyväisyyttä, kuinka myötätuntotyytyväisyyden taso vaikuttaa työhyvinvoinnin kokemuksiin sekä minkälaisen merkityksen sosiaalityöntekijät asettavat muille työhyvinvoinnin tekijöille. Lastensuojelutyö on luonteeltaan haastavaa ja monesti työntekijöitä kuormittavaa. Myötätuntotyytyväisyydellä on todettu olevan vaikutusta työntekijöiden työhyvinvointiin, mutta tätä ei olla aikaisemmin tutkittu kansallisella tasolla lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden parissa.

Aineisto kerättiin Sosiaalityön uraverkosto Facebook yhteisön kautta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksen keinoin, koostuen kyselylomakkeella kerätystä kvantitatiivisesta sekä kvalitatiivisesta aineistosta. Työhyvinvoinnin tekijöiden pohjana käytettiin Marja-Liisa Mankan (2011) työhyvinvoinnin osa-alueita. Myötätuntotyytyväisyyden tasoa mitattiin Ammatillisen elämänlaadun mittarin kautta (ProQOL). Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin pääasiassa yksi- ja kaksisuuntaista varianssianalyysia käyttäen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat korkeamman myötätuntotyytyväisyyden tason vaikuttavan positiivisesti suhteessa koettuun työhyvinvointiin. Myötätuntotyytyväisyyden tason ollessa matala, varsinkin työntekijän psykologisen pääoman vaikutus työhyvinvoinnin kannalta koettiin vähäisenä. Tämä osoittaa, ettei työntekijän omalle vaikuttavuudelle aseteta kovin merkittävää asemaa. Nuorten työntekijöiden kohdalla, joiden myötätuntotyytyväisyys oli matalalla tasolla, tuki johtamisen ja työyhteisön osalta nähtiin tärkeämpänä kuin korkeamman myötätuntotyytyväisyyden tasolla. Matala myötätuntotyytyväisyyden taso vaikutti myös suhtautumiseen työn kannustearvoon, jolloin sille ei asetettu kovin korkeaa merkitystä. Muista työhyvinvointiin liittyvistä tekijöistä esiin nousi organisaatio ja sen asettamat paineet sekä tavoitteet, työntekijöiden hyvinvointia selvästi heikentävinä tekijöinä. Organisaation kautta kohdistuu aiheettoman paljon painetta työntekijöitä ja työn suorittamista kohtaan, eikä se näin ollen tue työntekijöiden toimintakykyä tai työhyvinvointia.