Monikielisten korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia pärjäämisestä suomenkielisessä tutkintokoulutuksessa

Abstract

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee kasvava joukko opiskelijoita, joille suomi ei ole vahvin kieli. Tässä artikkelissa tutkimme tämän opiskelijajoukon kokemuksia suomenkielisissä tutkinto-opinnoissa. Tutkimuskohteenamme ovat erityisesti kokemus pärjäämisestä tyypillisissä opiskelutilanteissa, opiskelukielen taito sekä näiden yhteys. Aineisto koostuu 261 opiskelijan vastauksista verkkokyselyyn, jossa kartoitimme pärjäämisen kokemuksia sekä itsearvioitua kielitaitoa. Lisäksi käytimme suomen kielen taidon arviointiin ulkoista kielitestiä. Tulosten perusteella vastaajilla oli pääosin erinomainen kielitaito suomessa ja tyypillisesti myös englannissa ja omassa äidinkielessään sekä lisäksi muiden kielten taitoa. Ulkoisella kielitestillä mitattu kielitaito oli yhteydessä itsearvioituun kielitaitoon sekä pärjäämisen kokemuksiin. Mitä korkeampi suomen kielen taito oli, sitä paremmin vastaajat yleensä kokivat pärjäävänsä opiskelutilanteissa ja -tehtävissä. Vaikka tutkimukseen osallistuneilla usein oli myös vahvaa englannin osaamista, monelle suomenkieliseen tutkinto-ohjelmaan hakeutuneelle suomi opiskelukielenä oli silti englantia realistisempi vaihtoehto. Erityisesti monet kielitaitovaatimuksen vähimmäistasolla olevat vastaajat kuitenkin kokivat pärjäämisensä vain kohtalaiseksi ja raportoivat opintojen kuormittavuudesta sekä vaikeuksista useissa opiskelutilanteissa. Korkeammilla taitotasoilla olevat kokivat kielellisen pärjäämisensä pääosin erittäin hyväksi. Myös heidän kokemansa vaikeudet olivat pienempiä ja koskivat esimerkiksi tarkkojen ilmaisujen löytämistä. Haastavimmaksi opiskelutehtäväksi kaikilla kielitaitotasoilla koettiin oman tekstin kirjoittaminen. Tämän tutkimuksen perusteella korkeakoulujen tulisi panostaa kielelliseen tukeen ja kielitietoiseen opetukseen erityisesti sisäänoton kynnystaso huomioiden.

Finnish higher education have a growing number of students for whom Finnish is not their strongest language. In this article, we explore the experiences of these students in Finnish-taught degree programmes, focusing in particular on their experience of coping in common study situations, language skills and their interconnection. The data consists of 261 students’ responses to a questionnaire in which they were asked to describe their experiences of coping in language-related tasks and to self-assess their language skills. We also used an external language test to assess their Finnish skills. Results show that the respondents have generally excellent skills in Finnish, typically also in English and their first language. Finnish language proficiency measured with the external language test is associated with self-assessed proficiency level and experience of coping. The higher the Finnish language proficiency, the better the respondents experience their coping in studying tasks. Although self-assessed English language skills were related with the experience of coping, for many students in higher education, Finnish was a more realistic option than English as a language of study. Respondents at lower level perceived their coping as moderate and reported major difficulties. Those at higher levels of proficiency mostly perceived their coping as excellent and reported minor challenges. The most challenging task at all proficiency levels was perceived to be writing. This research suggests that higher education institutions should invest in language support, especially to the minimum proficiency level.