Visuaalisen tarkkaavaisuuden jakaminen salibandyssa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, mikä yhteys salibandyn pallollisen puolustajan palloon kohdistuvien katseiden kestolla ja niiden määrällä on pelaajan pallonhallintatilannetta seuraavaan suoritukseen. Katseen vaikutusta suoritukseen on tutkittu esimerkiksi golfissa ja lentopallossa. Katseen jakamisen tehokkuuden vaikutusta suoritukseen ei ole parhaan tiedon mukaan aiemmin tutkittu missään urheilulajissa. Tämä tutkielma sijoittuu kognitio- ja liikuntatieteen rajapintaan. Tutkielman tavoitteena on tuoda uutta tietoa visuaalisen tarkkaavaisuuden jakamisesta aidoissa ottelutilanteissa salibandyn kontekstissa. Tutkimuksen kohteina olivat salibandyn SM-sarjan 16–21-vuotiaat puolustajat (N=30). Tutkimusaineisto kerättiin otteluvideoita havainnoimalla. Videot käsiteltiin Kinovea-ohjelmalla. Lisäksi pelaajan suoritusta analysoitiin 17 dikotomisen muuttujan (kyllä/ei) avulla. Tutkimusaineisto sisälsi yhteensä 931 pallollisen puolustajan suoritusta. Pelaajan suoritusta kuvaavat dikotomiset muuttujat (11 kpl) ryhmiteltiin summamuuttujiksi kolmeen eri ryhmään, jotka nimettiin ”onnistunut suoritus”, ”epäonnistunut suoritus” ja ”erityisen onnistunut suoritus.” Tutkimustulokset analysoitiin hyödyntäen monitasoista binääristä logistista regressiomallia. Onnistunutta suoritusta ennustivat muuttujat ”hyökkäyspään pelialue”, ”katseiden määrän osuus pallonhallintatilanteen kestosta”, ”katseen keston osuus pallonhallintatilanteesta prosentteina” sekä ”pelaajan karvattavana oleminen pallonhallintatilanteen alkaessa.” Kaksi viimeisintä muuttujaa ennustivat myös epäonnistunutta suoritusta. Erityisen hyvää hyökkäystä puolestaan ennustivat muuttujat ”puolustajalla on tyhjää tilaa etenemissuuntaan”, ”ylivoima- tai 6vs5 -tilanteet” sekä ”hyökkäysalue” ja ”keskialue.” Tulokset korostavat visuaalisen huomion jakamisen taidon yhteyttä pelisuorituksessa onnistumiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan tutkimusta, joka selvittää perinteisten SVT-harjoitusten (sports vision training), quiet eye -mittausten sekä videopalautteen vaikutusta urheilijan tarkkaavaisuuden jakamisen taitojen kehittämiseen. Näin kehitetään myös uudenlaisia harjoittelumuotoja tarkkaavaisuuden jakamisen oppimista varten sekä testipattereita sen mittaamiseen.

The purpose of this thesis was to examine the connection between the duration and amount of glances of player with the ball linked with their performance following the ball-handling situation. The link between the glance and performance of an athlete has been previously studied in golf and volleyball. According to the carried out article review, the division of glance and its effectiveness on the performance has not been examined in any sport. This thesis is multidisciplinary as its placed scientifically among the fields of cognitive and sports science. The study was accomplished among floorball players aged 16-21 playing the top league in their age division (N=30). The data was collected by observing and analyzing match videos which were studied using ”Kinovea” video software. In addition the performaces of the defenders was analyzed through 17 dichotomic factors (yes or no). The data of this study consisted of 931 samples examining the performance of defenders with the ball. The dichomotic factors regarding the performance of a defender (11) where grouped into different sections based on the quality of the performance and named accordingly: ”successful performance”, ”unsuccessful performance” and ”especially well executed performance.” The data was analyzed using the multilevel binary logistics regression model. The results showed the following factors predicted a successful performance: ”the area of offensive zone”, ”the procentage of number of glances over the ball handling time”, ”the duration of glance time over the ball-handling time” and ”player being forchecked.” The two latter factors also pre-dicted an unsuccessful performance. An especially well executed performance was predicted by ”the defender having empty space in the direction of offense”, ”powerplay” and the rink areas of ”offensive zone” and ”neutral zone.” The results highlight the skill of a player to share her visual attention between objects in the game of floorball. In the future more study is required to examine the effects of sports vision training, quiet eye -measurements and video feedback in order to develop the time-shared visual attention of athletes. This suggestion enables two things: updated training methods and the creation of a test system for measuring visual attention of an athlete.