Hauen 0-vuotiaiden poikasten tiheyden ja keskipituuden yhteys vedenkorkeuden säännöstelyyn ja lämpötilaan Päijänteellä, Ruotsalaisella ja Konnevedellä 1996–2022
Kytölä, A., Syrjänen, J. (2023). Hauen 0-vuotiaiden poikasten tiheyden ja keskipituuden yhteys vedenkorkeuden säännöstelyyn ja lämpötilaan Päijänteellä, Ruotsalaisella ja Konnevedellä 1996–2022. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja.2/2023. Jyväskylän yliopisto. URN: URN:ISBN:978-951-39-9915-5
Julkaistu sarjassa
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantojaPäivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© 2023, by University of Jyväskylä and authors
Päijänteen uusi säännöstelylupa vuodelta 2002 edellyttää 0-vuotiaiden
hauenpoikasten tiheyden seurantaa sähkökoekalastamalla. Vuonna 2009
tarkkailuohjelmaan lisättiin vertailualueeksi säännöstelemätön Konnevesi.
Tavoitteena oli seurata keväällä kuoriutuneiden hauenpoikasten tiheyttä
rantaruovikossa sähkökalastamalla säännöstelyn vaikutusten arvioimiseksi.
Lisäksi tarkasteltiin poikasten keskipituuden, kutulahtien lämpötilojen sekä
veden pinnan korkeuden ja korkeuden muutoksen vaikutusta. Poikastiheyden
ja pituuden yhteyttä järvien ja vuosien välillä tarkasteltiin Pearsonin
korrelaatiokertoimella. Lämpötilan vaikutusta poikastiheyteen ja
keskipituuteen tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimella. Pearsonin
korrelaatiokerrointa käytettiin myös tutkittaessa eri kalenterikuukausien veden
pinnankorkeuden sekä oletetun kutuajan ja sähkökoekalastuksen ajankohdan
pinnankorkeuden yhteyttä poikastiheyteen. Keskimääräinen poikastiheys erosi
vuosien välillä, mutta ei järvien välillä. Poikastiheyden vaihtelu ei ollut
synkronista Päijänteen ja Ruotsalaisen välillä. Konneveden ja Päijänteen sekä
Konneveden ja Ruotsalaisen vuosihavaintojen korrelaatio oli positiivinen.
Päijänteen lahdissa poikastiheys erosi merkitsevästi vuosien välillä, mutta ei
lahtien välillä. Hauenpoikasten keskipituus erosi merkitsevästi vuosien välillä
ja myös järvien välillä. Hauenpoikasten keskipituus oli Päijänteellä keskimäärin
suurempi kuin Ruotsalaisella. Poikasten keskipituuden vuosien välinen
vaihtelu oli synkronista Päijänteen ja Ruotsalaisen sekä Päijänteen ja
Konneveden välillä. Rantaveden touko-kesäkuinen lämpötilan keskiarvo erosi
sekä vuosien että järvien välillä ja vuosien välinen vaihtelu oli jossain määrin
samarytmistä kaikkien kolmen järven välillä. Hauen poikastiheyden ja kevään
lämpötilan välillä ei havaittu yhteyttä. Poikasten keskipituuden vaihtelu tosin
korreloi positiivisesti keskilämpötilan vuosien välisen vaihtelun kanssa
merkitsevästi kaikilla järvillä. Millään järvellä kalenterikuukauden
vedenpinnan korkeus tai oletetun kutuajan pinnan korkeus ei ollut
merkitsevästi yhteydessä poikastiheyteen. Järvien keväisen pinnannousun
suuruudella ei ollut yhteyttä poikastiheyteen. Poikasten keskipituus ei
korreloinut vedenpinnan korkeuden eikä vedenpinnan nousun kanssa.
...
The water level regulation permit for Lake Päijänne from 2002 requires
monitoring the density of 0-year-old pike fry by electrofishing. In 2009,
unregulated Konnevesi was added to the monitoring program as a reference
lake. Changes in water level and water temperature were monitored annually
in each lake. The purpose was to monitor pike fry density and length during
spring and summer in regulated Lake Päijänne and Konnevesi. The temporal
variation of annual fry density and mean fry length between lakes was
compared using Pearson correlation coefficient. Spearman correlation
coefficient was used for annual temperature and fry density, and temperature
and fry length. Pearson correlation coefficient was used to examine the effect of
four calendar month water levels on fry density and mean fry length. It was
also used to analyse the association between spring and early summer water
level height change and fry density as well as mean fry length. A difference in
fry density between years was observed, but not between lakes. Fry densities
were not correlated between Päijänne and Ruotsalainen but there was a positive
correlation between Konnevesi and Päijänne and between Konnevesi and
Ruotsalainen. Both year and lake were found to be significant factors
contributing to the variation in the mean average fry length. There was a
significant difference in average fry length between Lake Päijänne and
Konnevesi. Year-to-year variations were observed in average fry length
between Lake Päijänne and Ruotsalainen and between Lake Päijänne and
Konnevesi. There was no correlation between annual fry density and fry mean
length in any lake. Average water temperature in May-June differed between
years and lakes. Significant correlation between annual average length of fry
and average temperature was observed in every lake. No significant association
between water level height during assumed spawning time or any calendar
month and fry density was observed. There was no clear association between
the magnitude of water level rise and fry density and nor between average
length of fry and water level height and rise of the water level.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-9915-5ISSN Hae Julkaisufoorumista
2669–8986Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Elektroniset kirjat [556]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Päijänteellä: Jyväskylän Veneseura ja sen edeltäjät
Ojala, Jari; Äystö, Juha (2021)Tämä kirja kertoo Päijänteen veneilyharrastuksen kehittymisestä aina 1800-luvun lopulta alkaen Jyväskylän Veneseuran ja sen edeltäjäseurojen tarinoiden kautta. Vuonna 1970 perustetun Jyväskylän Veneseuran historiaa ei ... -
Työmarkkina-alueen tiheyden yhteys kohtaantoon Suomessa, vuosina 2015–2020
Montonen, Aake (2021)Suomessa on jääty jälkeen muiden Pohjoismaiden, kuten Ruotsin työllisyysasteesta. Meillä työllisyysaste on pitkään ollut alle 70%, kun Ruotsissa se on paikoin ollut jopa 80%. Jatkossa eläkeläisten määrä tulee kasvamaan ja ... -
Kernel-menetelmästä tiheyden estimoinnissa
Kauppinen, Markku (1987) -
Yli 77-vuotiaat jyväskyläläiset liikkujina : harrastetut lajit ja asuinalueella sijaitsevien liikuntapaikkojen tiheyden sekä sosioekonomisen aseman yhteydet harrastettujen lajien määrään
Peltomaa, Heli (2024)Ikääntyneet henkilöt ovat nykyään terveempiä ja toimintakykyisempiä, mutta terveyserot eri sosioekonomisessa asemassa olevien välillä ovat kasvaneet. Liikunnan harrastamisen avulla voidaan ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, ... -
Reteenin ja fluoranteenin yhteisvaikutus Oncorhynchus mykiss -poikasten varhaiskehitykseen
Rahkonen, Terhi (2018)Polyaromaattisest hiilivedyt (PAH) ovat päästöjä öljyperäisistä lähteistä ja epätäydellisen polton prosesseista ja niitä esiintyy yleisesti moninaisina seoksina kaikkialla ympäristössä. Reteeni (1-metyyli-7-isopropyylifenantreeni) ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.