Environmental taxation in the sustainable economic transition

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee ympäristöverojen roolia ja mahdollisuuksia kansantalouksien kestävässä siirtymässä. Tutkielman teoriaosio keskittyy optimaaliseen veroasteeseen ja kirjallisuuskatsauksessa esitetään ja keskustellaan aikaisemman tutkimuskirjallisuuden tuloksista. Tutkielman empiirisessä osassa käytetään tietoa 25 Euroopan valtiosta vuosilta 2000-2021. Ympäristöveroja tarkastellaan ensimmäisessä mallissa kokonaisuutena, mutta toisessa mallissa vero jaetaan energiaveroon, liikenneveroon ja saaste- ja luonnonvaraveroon. Keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä on tarkastella miten nämä eri veroryhmät, joita usein tutkimuksessa tarkastellaan vain kokonaisuutena, vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Pitkän aikavälin tarkastelussa hyödynnetään FMOLS ja DOLS metodeja, joita on käytetty laajasti myös aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa samankaltaisissa tutkimuksissa. Tutkielma sisältää myös tarvittavien testien tulokset sekä tulokset kahdesta eri kausaalisuustestistä. Keskeisimmät tulokset ovat, että ilman interaktiotermin lisäystä ympäristöverojen ja kasvihuonekaasupäästöjen välillä näyttää olevan positiivinen yhteys. Tämä tulos on vastoin aikaisemman tutkimuskirjallisuuden tuloksia. Toisaalta tarkasteltaessa ympäristöverojen ja energiakulutuksen yhteisvaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin huomataan, että yhteys kääntyy negatiiviseksi. Dumitrescu-Hurlin paneelikausaalisuustestin tulosten perusteella ympäristöverojen ja energiankulutuksen välillä on negatiivinen kausaalisuhde, mikä tukee päätelmää siitä, että ympäristöverot näyttävät vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin etenkin energiankulutuksen kautta. Tulokset ovat samansuuntaiset myös silloin, kun ympäristöverot on jaettu pienempiin luokkiin. Näistä luokista energiaverolla ja sen muutoksilla näyttää olevan suurin vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Toisaalta energiaverot on myös suurin erillinen ympäristöveroluokka kaikissa tutkittavissa valtioissa.

This thesis is focusing on how environmental taxes can be used in the sustainable transition that economies are currently facing. The thesis includes a theory part which is focusing on the theory of optimal tax level, and a literature review where earlier results are being shown and discussed. The empirical part of the thesis considers data from 25 European countries between the years 2000 and 2021. The empirical part of the thesis and the research questions set a base for two models that have been established and estimated in this paper. The first research question and the first model focus on how total environmental taxes affect greenhouse gas emissions. In the second research question and in the second model environmental taxes have been separated into energy, transport, and pollution and resource tax and their effect on greenhouse gas emissions has been modelled. The long-run estimation is done with FMOLS and DOLS methods since these methods are also broadly used in the previous literature. Also, necessary preliminary tests and two different causality tests are executed, and the results are provided in this paper. The first results show a positive connection between the taxes and greenhouse gas emissions. These results differ greatly from the previous literature. Further, the connection turns negative when the total environmental tax and the smaller tax groups are connected with primary energy consumption. Dumitrescu-Hurlin panel causality test results reveal a negative causal relationship between environmental taxes and primary energy consumption. This supports the argument that environmental taxes affect greenhouse gas emissions especially through energy consumption. The results are quite similar when environmental taxes are divided into smaller categories. From the smaller environmental tax groups energy tax is found to have the largest effect on greenhouse gas emissions and this tax is also greater revenue-wise than the transport tax and pollution and resource tax in all of the study countries.