Show simple item record

dc.contributor.authorVallittu, Elina
dc.date.accessioned2008-01-08T08:17:37Z
dc.date.available2008-01-08T08:17:37Z
dc.date.issued2006
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:994695
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9247
dc.description.abstractVallittu, Elina 2006. Valmentajan käsitys huippu-urheilijan syömiskäyttäytymisestä, painonhallinnasta ja terveyden seurannasta Liikuntafysiologian pro gradu –tutkielma, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. 95 sivua Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää suomalaisten huippu-urheilijoiden valmentajien käsityksiä urheilijoiden syömiskäyttäytymisestä ja painonhallinnasta sekä valmentajien asenteita niitä kohtaan. Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkittiin myös valmentajien menettelytapoja ravitsemusta ja terveyden seurantaa koskien, sekä heidän kokemaansa vastuuta ja esimerkillisyyttä sekä asenteitaan urheilijan syömiskäyttäytymistä kohtaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli edelleen selvittää valmentajan iän, lajiryhmän, valmennuskokemuksen, valmentaja- ja ravitsemuskoulutuksen sekä muun liikunta-alan koulutuksen yhteyttä edellä mainittuihin muuttujiin. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen Olympiakomitean tukiurheilijoiden ja suomalaisten maajoukkuetason urheilijoiden valmentajat (n=317). Empiirinen aineisto koostui 198 valmentajasta, jotka vastasivat heille osoitettuun postikyselylomakkeeseen. Vastausprosentti oli siis 62. Mukana oli sekä kesä- että talvilajien valmentajia, joista 87 % oli miehiä ja 13 % naisia. Vastaajat jaettiin seitsemään ryhmään lajiensa perusteella. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ?2-riippumattomuus testillä ja varianssianalyysillä. Lähes kaikki vastaajat olivat käsitelleet ravintoasioita omien urheilijoiden kanssa viimeisen 12 kk:n aikana. Useimmin oli keskustelua urheilijan kanssa kahden kesken tai keskustelua ryhmässä. Ainoastaan esteettisissä lajeissa ja painoluokkalajeissa enemmistö valmentajista oli suositellut laihduttamista vähintään kerran. Mitä korkeampi koulutustaso valmentajilla oli, sitä useammin vastaajat ilmoittivat käsitelleensä ravintoasioita urheilijoidensa kanssa. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että valmentajat pitivät itseään, urheilijan perheen ohella, tärkeänä vaikuttajana urheilijan ruoankäyttötottumuksissa ja suurin osa ilmoitti, että uskoi olevansa ohjaavassa roolissa valmennettavilleen ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Valmentajat, joilla oli matalampi koulutustaso, osoittivat tiukempaa asennetta urheilijan ruokailukäyttäytymiseen. Merkitsevä yhteys oli myös asenteen ja valmennuskokemuksen välillä niin, että enemmän kokemusta omaavat olivat tiukempia asenteiltaan. Merkitsevä yhteys oli myös valmentajan kokeman vastuun ja valmennuskokemuksen välillä, kokeneemmat kokivat olevansa enemmän vastuussa urheilijoiden ravitsemuskäytännöistä. Valmentajien kokemalla vastuulla ja esimerkillisyydellä ei ollut yhteyttä valmentajakoulutuksen kanssa. Varianssianalyysin avulla ei saatu eroja lajiryhmien välillä, johtuen toisaalta liian pienistä tapausmääristä ja toisaalta liian suurista lajiryhmäkokoeroista. Lähes kaikki vastaajat (90 %) ilmoittivat olevansa tietoisia syömishäiriöriskistä urheilijoilla. Valmentajista 35 ilmoitti urheilijoillaan olleen joskus syömishäiriöitä. Suurin osa (24) näistä valmentajista oli nuorten (alle 20 vuotta) urheilijoiden valmentajia. Yli 70 % valmentajista ilmoitti seuraavansa valmennettaviensa painoa ja vajaa puolet ilmoitti rasvaprosentin seuraamisesta. Painon merkitys urheilusuorituksessa oli hyvin merkittävä tekijä painoluokkalajien valmentajien mielestä. Suurin osa valmentajista ilmoitti sen olevan merkittävä tekijä. Valmentajille, urheilijoille sekä nuorten urheilijoiden perheille tulisi tarjota koulutusta urheilijan ravitsemuksesta ja painonhallinnasta, ja näin ollen turvata urheilijoiden terveellinen kasvu ja kehittyminen lajissaan. Huippu-urheilun ravitsemus vaatii järjestelmällistä kehityssuunnitelmaa ja valmentajien ravitsemuskoulutuksille tulisi luoda yhteneväiset käytännöt ja linjaukset jo valmentajakoulutuksien ensimmäisillä tasoilla.fi
dc.format.extent95 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.titleValmentajan käsitys huippu-urheilijan syömiskäyttäytymisestä, painonhallinnasta ja terveyden seurannasta
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2006422
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biology of Physical Activityen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysovalmentajat
dc.subject.ysohuippu-urheilu
dc.subject.ysovalmennus
dc.subject.ysosyöminen
dc.subject.ysopainonhallinta
dc.subject.ysoravitsemuskäyttäytyminen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record