Diskurssianalyysi työaikoihin liittyvistä artikkeleista Helsingin Sanomissa vuosina 2015-2023

Abstract

Tässä tutkielmassa analysoitiin argumentaatiokeinoja kahdestakymmenestä Helsingin Sanomien työaikakysymyksiin liittyvistä artikkeleista vuosilta 2015–2023. Aineistona käytetyt artikkelit käsittelivät työaikojen pituutta, työn ja vapaa-ajan tasapainoa, työaikojen joustavuutta, sekä työaikojen sukupuolittuneisuutta. Tutkimusmetodina käytettiin diskurssianalyysin viitekehyksen mukaisesti retoriikka-analyysia, minkä avulla teksteistä tunnistettiin viisi erilaista assosiatiivista argumentaatiokeinoa: Metafora, syy-seuraus, henkilö ja teko, kvasilooginen, sekä dialogi. Tunnistetut argumentaatiokeinot olivat luonteeltaan todellisuuden rakenteeseen vetovia, tai sitä muokkaavia. Tutkielman tulokset osoittivat Helsingin Sanomien tekstien toimivan sekä julkisen työaikakeskustelun alustana, että kantaa ottavana toimijana argumentaatiokeinovalintojensa myötä. Jatkossa olisi relevanttia tutkia miten median käyttämät argumentaatiokeinot vaikuttavat lukijoidensa todellisuuden rakentumiseen, ja miten se heijastuu heidän toimintaansa työelämässä.