Korpusavusteinen diskurssintutkimus keskiluokkaan ja työväenluokkaan liittyvistä diskursseista Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa
Tekijät
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tutkielmassani tarkastelen, millaisia diskursseja keskiluokkaan ja työväenluokkaan liitetään Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa. Olen kiinnostunut siitä, miten yhteiskuntaluokkia jäsennetään ja millaisia merkityksiä niihin liitetään 2000-luvun Suomessa. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Millaisia diskursseja keskiluokkaan liitetään Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa? 2) Millaisia diskursseja työväenluokkaan liitetään Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa? 3) Millaisia eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä keskiluokkaan ja työväenluokkaan liitetyissä diskursseissa on?
Tutkielmani menetelmänä käytän korpusavusteista kriittistä diskurssianalyysia. Menetelmä yhdistää korpustutkimuksen ja diskurssianalyysin, joita usein on pidetty lähtökohtaisesti sangen erilaisina metodeina. Menetelmän keinoin on mahdollista analysoida yhteiskuntaluokkaan liittyviä diskursseja sekä saada näiden diskurssien yleisyydestä laajaa määrällistä tietoa ja evidenssiä.
Tutkimukseni aineistona ovat Helsingin Sanomien verkkosivuilla vuosina 2001–2016 julkaistut tekstit, joissa mainitaan keskiluokka tai työväenluokka. Olen tarkastellut tutkimieni luokkien saamia kollokaatteja eli
leksikaalisia myötäesiintymiä AntConc-konkordanssiohjelman avulla ja hahmotellut sitten niiden perusteella luokkiin liittyviä diskursseja. Tilastollisista testeistä käytössäni on ollut MI-testi.
Tutkimukseni osoittaa, että keskiluokasta kirjotetaan aineistossa huomattavasti monipuolisemmin kuin työväenluokasta; olen hahmotellut aineistosta yhteensä kymmenen keskiluokkaan liittyvää diskurssia ja kuusi
työväenluokkaan liittyvää diskurssia. Työväenluokka liitetään usein menneisyyteen (joko yksilön henkilöhistoriaan tai yhteiskunnan jaettuun menneisyyteen) tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi perinteistesti luokkayhteiskuntana pidetyn Iso-Britannian kontekstiin. Sen sijaan keskiluokkaa käsitellään aineistossa luontevasti osana 2000-luvun
yhteiskuntaa. Keskiluokka liitetäänkin muun muassa talouteen, asumiseen, kaupunkilaisuuteen, perhe-elämään ja erilaisiin ihmisryhmiin, minkä lisäksi sitä kuvataan suurena ja vahvana ryhmänä.
Tutkimukseni vahvistaa aiemmin todettuja havaintoja siitä, että keskiluokkaisuus on yhteiskunnassa normi ja edustaa hyvää ja ”tavallista” elämää. Vaikka sekä työväen- että keskiluokka ovat molemmat osa samaa
luokkajärjestelmää, tutkimukseni osoittaa, että työväenluokan olemassaolo voidaan usein kyseenalaistaa tai jopa kiistää, kun taas keskiluokkaan vastaavaa kieltämistä ei liity.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29427]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Korpusavusteinen diskurssintutkimus COVID-19-rokottamattomista Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa
Kiiskinen, Meri (2022)Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, millaisia kollokaatteja sana rokottamaton saa Helsingin Sanomien COVID-19-aiheisissa verkkoartikkeleissa, millaisissa konteksteissa kollokaatit esiintyvät sekä millaisia diskursseja ... -
Korpusavusteinen diskurssintutkimus Ukrainan sodan uutisoinnista Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa
Sajasalo, Hanna (2023)Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia diskursseja Ukrainan sotaan liitetään Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia kollokaatteja noodin Venäjä kanssa esiintyy Helsingin Sanomien ... -
Korpusonomastinen tutkimus Helsinkiin liittyvistä diskursseista Suomi24-verkkokeskustelualustalla
Saari, Salla (2020)Tässä tutkimuksessa tarkastelen Helsinki-nimen diskursseja Suomi24-verkkokeskusteluissa. Tutkimusaiheena Helsinki on otollinen, koska kokonaisuudessaan kaupunkina sitä on tutkittu nimistöntutkimuksen alalla erittäin vähän. ... -
Korpusavusteinen diskurssintutkimus jokamiehenoikeuksista Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa
Mäkelä, Aleksi (2021)Retkeily ja luonnossa liikkuminen ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Suomessa merkittävä luonnossa liikkumisen mahdollistaja on jokamiehenoikeudet. Ne ovat myös esimerkki elävästä kulttuuriperinnöstä. ... -
Aktiivisen ikääntymisen diskurssi Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla vuosina 2000-2015
Kiuru, Hilla (Kasvun ja vanhenemisen tutkijat, 2022)Aktiivisen ikääntymisen politiikkaa on pidetty ratkaisuna ikääntymisen haasteisiin. Tarkastelen artikkelissani, miten aktiivisen ikääntymisen diskurssi näkyy Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeaman teksteissä vuosina ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.