Yläkoululaisten nuorten ajattelutapoja älykkyydestä ja liikunnallisesta lahjakkuudesta

Abstract

Tämän pro gradu- tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yläkouluikäisten nuorten ajattelutapoja älykkyydestä ja liikunnallisesta lahjakkuudesta. Tutkimuksen avulla oli tarkoitus saada selville, missä määrin kasvun ajattelutapa ja muuttumaton ajattelutapa ilmenevät oppilaiden omissa ajattelutavoissa. Lisäksi tutkimuksella selvitettiin, onko ajattelutavoilla älykkyydestä ja liikunnallisesta lahjakkuudesta yhteyttä keskenään.

Dweckin (2000, 2–4) mukaan ihmisten toimintaa ja motivaatiota ohjaa sekä selittää kaksi erilaista ajattelutapaa: kasvun ajattelutapa sekä muuttumaton ajattelutapa. Kasvun ajattelutapa tarkoittaa ajattelutapaa, jossa uskotaan ihmisten kykyihin oppia uutta sekä kehittää omaa älykkyyttä ja persoonallisuutta. Muuttumaton ajattelutapa puolestaan tarkoittaan sellaista ajattelua, jossa uskotaan ihmisen syntymässä saaneen tietyn, rajallisen määrän älykkyyttä ja lahjakkuutta, eikä sitä voi muuttaa tai lisätä. (Dweck, 2000, 2–4; Tirri & Kuusisto 2019, 35.) Kasvun ajattelutavan mukaisesti oppilaita tulisi koululiikunnassa kannustaa harjoittelemaan pitkäjänteisesti sekä kehittämään omaa osaamistaan.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan liikunnassa oppilaat oppivat pitkäjänteistä itsensä kehittämistä sekä kehittävät myönteistä minäkäsitystään. Liikunnanopetuksen tulisikin tarjota oppilaille pätevyyden kokemuksia, joita pyritään tukemaan esimerkiksi oppilaille sopivilla tehtävillä sekä kannustavalla palautteella. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.) Pentikäinen, Palomäki, & Heikinaro-Johansson (2016) puolestaan toteavat, että todennäköisyys positiiviselle koululiikuntaan suhtautumiselle selittyy esimerkiksi korkeaksi koetulla liikunnallisella osaamisella, oppiaineen koetulla hyödyllisyydellä sekä kiitettävällä liikunnan arvosanalla. Toisaalta oppilaan oma käsitys itsestään selitti koululiikuntaan suhtautumista enemmän, kuin oppilaan todelliset liikuntataidot tai fyysinen kunto. Siksi oppilaiden pätevyydenkokemuksilla ja näiden tukemisella on liikunnanopetuksessa keskeinen merkitys.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselyohjelman avulla touko-kesäkuussa 2023, ja se koostui 21 pohjoiskarjalaisesta yläkoulun 7–9 luokilla olevasta nuoresta. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistosta analysoitiin määrällisin menetelmin aineistosta luotuja väittämäpareja, joita analysoitiin IBM SPPS-tilastomenetelmäohjelman avulla. Aineiston avoimia vastauksia analysoitiin laadullisesti, käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimustulosten mukaan oppilaiden ajattelutavat älykkyydestä edustivat kasvun ajattelutapaa sekä ajattelutapojen yhtäaikaisuutta. Liikunnallisesta lahjakkuudesta oppilaiden ajattelutavat edustivat kasvun ajattelutapaa. Ajattelutapojen yhteydet olivat kuitenkin ristiriitaiset. Tutkimustulosten perusteella ei voida varmuudella sanoa, että oppilaiden ajattelutapa älykkyydestä ennustaisi samanlaista ajattelutapaa liikunnallisesta lahjakkuudesta.

The purpose of this master´s thesis was to examine mindsets about intelligence and athletic ability in upper comprehensive school students. Main goal was to define how growth mindset and fixed mindset appear in students’ thinking about intelligence and physical ability. Additionally, the goal was to examine whether these mindsets were connected to each other.

According to Dweck (2000, 2—4) our actions and motivation are guided and explained by two different mindsets: growth mindset and fixed mindset. Growth mindset is defined as a way of thinking, where it is believed that person can learn new things and develop their intelligence and personality. Fixed mindset on the other hand is defined as thinking where it is believed that person has only limited amount of intelligence and abilities, and one cannot change or increase it. (Dweck, 2000, 2–4; Tirri & Kuusisto 2019, 35.) (Tirri & Kuusisto 2019, 37–38.) Therefore it is important to encourage students to practice persistently and develop their own skills in physical education.

According to Finnish National Core Curriculum (2014) physical education can help students to learn how to develop themselves persistently and improve their positive self-image. Physical education should offer possibilities where students can feel competent. This can be achieved trough suitable tasks and supportive feedback. Pentikäinen, Palomäki, & Heikinaro-Johansson (2016) have stated that the probability on a positive attitude towards physical education is explained by high perceived physical skills, considered benefits of the subject and excellent grade in physical education. On the other hand, students’ own opinions about themselves explained their attitudes towards physical education more than their physical skills or fitness level. As a result, it is important to support students’ competence in physical education.

The material used in this study was collected in May-June 2023 using Webropol survey and reporting software. The material consisted of 21 upper comprehensive school students in grades 7-9 in Northern Karelia of Finland. Study was conducted by both quantitative and qualitative research methods. The material in questionnaire was analysed quantitatively with IBM SPSS Statistics software and the open-ended questions were analysed with qualitative methods using theory driven content analysis.

The results of this study show that students’ mindsets considering intelligence represented both growth mindset and mindset simultaneity. In turn, mindsets considering physical abilities represented growth mindset. The connections between these two mindsets were conflicted. Based on these results it is not certain that same kind of mindset towards intelligence would predict same kind of mindset towards physical abilities.