Elohopean kertyminen kaloihin ja ravintoverkkoihin subarktisessa vesistössä : järvi- ja jokiympäristöjen vertailu
Tekijät
Päivämäärä
2023Pääsyrajoitukset
Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..
Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Elohopea (Hg) on raskasmetalli, jonka erityisen myrkyllinen muoto metyylielohopea kertyy kaloihin ja rikastuu ravintoverkossa. Ekosysteemien välillä on havaittu vaihtelua elohopean kertymisessä, jota määrittävät monet abioottiset ja bioottiset tekijät. Elohopean kertymistä verrattiin subarktisissa järvi- ja jokiekosysteemeissä tutkimalla kertymistä kaloihin (bioakkumulaatio) sekä ravintoverkkoon (biomagnifikaatio) käyttäen vuosina 2011–2014 kerättyä aineistoa Tornion-Muonionjoen pääuoman jokijärvistä ja suvannoista, sekä jokeen laskevista erillisistä järvistä. Elohopean akkumulaatiota suhteessa kalan kokoon ja ikään tutkittiin kolmella kalalajilla. Yhä pohjoisemmaksi levittäytyvän kiisken (Gymnocephalus cernua) ja ahvenen (Perca fluviatilis) vaikutusta järvi- ja jokiravintoverkkojen elohopeakertymissä tutkittiin kalojen ja saalislajien kudosten log10 muutetun Kok-Hg:n ja typen (δ15N) isotooppiarvojen välillä. Elohopean akkumulaatiossa oli eroja lajien välillä ja ravintoverkkokertymässä oli eroja erityisesti järvityyppien välillä. Kalalajeista hauella oli suurimmat Kok-Hg pitoisuudet ja voimakkain elohopean kertymänopeus suhteessa pituuteen ja ikään. Alhaisimmat pitoisuudet oli siialla (Coregonus lavaretus). Kaikilla lajeilla elohopeapitoisuudet olivat korkeampia varsinaisissa järvissä. Ravintoverkkokertymä oli suurempi varsinaisissa järvissä. Tutkimukseni perusteella kiisken ja ahvenen leviäminen alentaa elohopean kertymistä ravintoketjun huipulle.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29589]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Hauen (Esox lucius L.) ravinnonkäyttö pienissä suomalaisissa metsäjärvissä mahanäytteiden ja vakaiden isotooppien perusteella
Saari, Olli (2014)Monenlaisiin vesistötyyppeihin hyvin sopeutunut hauki (Esox lucius L.) kasvaa suotuisissa olosuhteissa kalaravinnon avulla nopeasti suurikokoiseksi ravintoketjun huippupedoksi. Saaliskalojen puuttuessa tai ravinnonsaatavuuden ... -
Hallien (halichoerus grypus) ja itämerennorppien (phoca hispida botnica) ravinnonkäyttö Perämerellä
Mänttäri, Viivi (2011)Itämeren alueen hyljekannat ovat hiljalleen toipuneet 1900-luvun liikapyynnin ja ympäristömyrkkyjen aiheuttamasta kannanromahduksesta. Hallien ja itämerennorppien kannat ovat olleet nousussa lähes koko 2000-luvun ajan. ... -
Harmaahylkeen (Halichoerus grypus) ravinto eri osissa pohjoista Itämerta
Myllylä, Sonja (2013)Itämeren harmaahylkeiden (Halichoerus grypus) yksilömäärien kasvu viime vuosikymmeninä on aiheuttanut ristiriitoja ammattikalastajien ja hylkeiden välille. Hylkeiden on todettu muun muassa vahingoittavan pyydyksiä ja syövän ... -
Heikko ravintotilanne rajoittaa hauen (Esox lucius) ja kuhan (Sander lucioperca) kasvua Suotajärvessä
Puranen, Marko (2014)Hauki ja kuha esiintyvät Suomessa usein samoissa vesistöissä, mutta niiden vuorovaikutuksesta tiedetään vain vähän. Mikäli lajit kilpailevat samoista resursseista, runsaat kuhaistutukset tai kuhan luonnollinen yleistyminen ... -
Simultaneous γ-ray and electron spectroscopy of 182,184,186Hg isotopes
IDS Collaboration (American Physical Society (APS), 2023)Background: The mercury isotopes around N=104 are a well-known example of nuclei exhibiting shape coexistence. Mixing of configurations can be studied by measuring the monopole strength ρ2(E0), however, currently the ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.