Show simple item record

dc.contributor.advisorKahilainen, Kimmo
dc.contributor.advisorKiljunen, Mikko
dc.contributor.authorSujala, Maija
dc.date.accessioned2023-12-13T07:24:52Z
dc.date.available2023-12-13T07:24:52Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/92298
dc.description.abstractElohopea (Hg) on raskasmetalli, jonka erityisen myrkyllinen muoto metyylielohopea kertyy kaloihin ja rikastuu ravintoverkossa. Ekosysteemien välillä on havaittu vaihtelua elohopean kertymisessä, jota määrittävät monet abioottiset ja bioottiset tekijät. Elohopean kertymistä verrattiin subarktisissa järvi- ja jokiekosysteemeissä tutkimalla kertymistä kaloihin (bioakkumulaatio) sekä ravintoverkkoon (biomagnifikaatio) käyttäen vuosina 2011–2014 kerättyä aineistoa Tornion-Muonionjoen pääuoman jokijärvistä ja suvannoista, sekä jokeen laskevista erillisistä järvistä. Elohopean akkumulaatiota suhteessa kalan kokoon ja ikään tutkittiin kolmella kalalajilla. Yhä pohjoisemmaksi levittäytyvän kiisken (Gymnocephalus cernua) ja ahvenen (Perca fluviatilis) vaikutusta järvi- ja jokiravintoverkkojen elohopeakertymissä tutkittiin kalojen ja saalislajien kudosten log10 muutetun Kok-Hg:n ja typen (δ15N) isotooppiarvojen välillä. Elohopean akkumulaatiossa oli eroja lajien välillä ja ravintoverkkokertymässä oli eroja erityisesti järvityyppien välillä. Kalalajeista hauella oli suurimmat Kok-Hg pitoisuudet ja voimakkain elohopean kertymänopeus suhteessa pituuteen ja ikään. Alhaisimmat pitoisuudet oli siialla (Coregonus lavaretus). Kaikilla lajeilla elohopeapitoisuudet olivat korkeampia varsinaisissa järvissä. Ravintoverkkokertymä oli suurempi varsinaisissa järvissä. Tutkimukseni perusteella kiisken ja ahvenen leviäminen alentaa elohopean kertymistä ravintoketjun huipulle.fi
dc.format.extent46
dc.language.isofi
dc.subject.otherKok-Hg
dc.subject.othervakaat isotoopit
dc.titleElohopean kertyminen kaloihin ja ravintoverkkoihin subarktisessa vesistössä : järvi- ja jokiympäristöjen vertailu
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202312138289
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineAkvaattiset tieteetfi
dc.contributor.oppiaineAquatic sciencesen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi4012
dc.subject.ysoelohopea
dc.subject.ysokalat
dc.subject.ysovesistöt
dc.subject.ysojärvet
dc.subject.ysojoet
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record