Saavutettavuus on meidän jokaisen vastuulla : kehittämistutkimus julkisen organisaation henkilöstön saavutettavuusosaamisen kehittämisestä

Abstract

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) edellyttää, että julkisten organisaatioiden verkkopalvelut ovat saavutettavia. Käytännössä se tarkoittaa sekä saavutettavuuden huomiointia sisällöntuotannossa että teknisten saavutettavuuskriteerien noudattamista digitaalisten palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää organisaatioiden henkilöstöltä uudenlaista osaamista, ja organisaatioiden johdolta puolestaan kykyä tukea ja varmistaa saavutettavien palvelujen tuottamisen puitteet ja prosessit. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten julkisen organisaation henkilöstön saavutettavuusosaamista voi jäsentää erilaisia tehtäviä ja tarpeita vastaavalla tavalla. Lisäksi tavoitteena oli laatia koulutusmalli, joka varmistaisi henkilöstön tarkoituksenmukaisen saavutettavuusosaamisen hallinnan ja ajan tasalla pysymisen.

Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Tutkimuksen kehittämistuotoksina syntyivät saavutettavuusosaamisen rooli ja -tehtäväkohtainen jäsennys sekä saavutettavuusosaamisen ekosysteeminen koulutus-malli. Saavutettavuusosaamisen jäsennys kehitettiin kahden kehittämissyklin aikana, jolloin jäsennystä pilotoitiin, arvioitiin ja jatkokehitettiin. Ekosysteemisen koulutusmallin arviointi ja jatkokehitys rajautuivat tämän kehittämistutkimuksen ulkopuolelle aikataulullisista syistä.

Tutkimuksen aineisto koostui henkilöstölle suunnatun lomakekyselyn tuloksista, teemahaastattelujen aineistoista sekä fokusryhmätyöskentelyjen aineistoista ja muistiinpanoista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin havaintoaineistoja ja organisaation kirjallisia dokumentteja. Aineistojen analysoinnissa käytettiin sekä laadullista sisällönanalyysiä että yksikertaisia tilastollisia menetelmiä.

Tutkimuksen tuloksena syntyi saavutettavuusosaamisen työrooli ja -tehtäväkohtainen jäsennys, jossa tunnistettiin kuusi (6) saavutettavuusosaamisen näkökulmaa: strateginen johtaminen, operatiivinen johtaminen, sisällöntuotanto ja viestintä, ohjaus- ja tukipalvelut, tekninen kehittäminen sekä organisaation ydintoiminta, joka tässä kehittämistutkimuksessa oli tutkimus- ja laboratoriotyö. Jokaisen näkökulman sisällä oli erotettavissa tehtäväkohtaiset saavutettavuuden ydinosaamiset sekä tiimi- ja organisaatiotasoista saavutettavuusosaamista tukeva jalkauttamis- ja levittämisosaaminen. Henkilöstön saavutettavuusosaamisen hankkimista ja ylläpitoa varten kehitettiin ekosysteeminen koulutusmalli, jonka perustana ovat kansallinen lainsäädäntö ja organisaation omat linjaukset sekä toimintaperiaatteet. Keskeisinä periaatteina koulutusmallin kehittämisessä toimivat henkilöstön esittämät tarpeet ja toiveet työn ohessa tapahtuvasta saavutettavuusosaamisen hankkimisesta ja ylläpidosta. Koulutus-malli rakentuu hierarkkisesti organisaation linjauksista ja koulutusmuodoista, joita kuvataan markkinoina ja verkostoina.

The Act on the Provision of Digital Services (306/2019) requires that online services of public organizations are accessible. In practice, this means both taking accessibility into account in content production and complying with technical accessibility criteria in the design, implementation, and maintenance of digital services. The implementation of accessibility requires new kinds of competence from the personnel of organizations. Also, the management of organizations must have ability to support and ensure the framework and processes for producing accessible digital services.

The aim of this thesis was to find out how the accessibility competence of the personnel of a public organization can be structured in a way that meets different tasks and needs. In addition, the aim was to draw up a training model that would ensure that the personnel manage their accessibility skills appropriately.

The study was executed as design-based research in cooperation with the Finnish Institute for Health and Welfare (THL). The development output of this research was the role and task-specific structure of accessibility competence, as well as a training model for accessibility competence. The structure of accessibility competence was developed during two development cycles, during which the outline was piloted, evaluated, and further developed. The evaluation and further development of the education model were excluded from this design-based research due to scheduling reasons. The research material consisted of the results of a questionnaire directed at personnel, materials from thematic interviews, and materials and notes from focus group work. In addition, observation data and written documents of the organization were utilized in the study. Both qualitative content analysis and simple statistical methods were used in analysing the data.

As a result of this design-based research, the role and task-specific structure was identified with six (6) aspects of accessibility competence: strategic management, operational management, content production and communication, guidance and support services, technical development, and the core activities of the organization, which in this design-based research were research and laboratory work. Within each perspective, task-specific core competence in accessibility and implementation and dissemination skills supporting accessibility competence at team and organizational level could be distinguished. An ecosystem training model was developed for the acquisition and maintenance of the personnel's accessibility competence, which is based on national legislation and the organization’s own policies and operating principles. The main idea in the development of the training model were the needs expressed by the personnel and their wishes regarding the acquisition and maintenance of accessibility competence alongside work. The training model is hierarchically based on the organization’s policies and forms of training, which are described as markets and networks.