Antroposeenin ajan käsitys eläimestä ja kestävästä kehityksestä hevostalouden perustutkinnon tutkinnon perusteissa

Abstract

Hevostalouden perustutkinto on toisen asteen ammatillinen perustutkinto, jolle Opetushallitus on määrännyt valtakunnalliset tutkinnon perusteet. Tässä tutkimuksessa tutkin, millainen käsitys hevosesta eläimenä sisältyy näihin tutkinnon perusteisiin. Lisäksi tutkin, miten käsitys hevosesta suhteutuu tutkinnon perusteissa määriteltyihin kestävän kehityksen osa-alueisiin. Tutkimusaineistona oli hevostalouden perustutkinnon tutkinnon perusteet. Analyysimenetelmänä käytin kriittistä diskurssianalyysia. Analysoin aineiston Mulletin (2018) laatiman viitekehyksen mukaisesti. Analyysivaiheita olivat teemoittelu, tekstin ulkoisten suhteiden analysointi, tekstin sisäisten suhteiden analysointi ja diskurssien muodostaminen. Kasvatustieteissä kriittistä diskurssianalyysiä käytetään kielellisten merkitysten tarkasteluun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ja se voi paljastaa koulutuskäytännöissä piileviä epäkohtia. Tulokseksi sain kolme diskurssia, jotka nimesin hoivan antamisen, hyödyn tavoittelun ja haitan välttämisen diskursseiksi. Hoivan antamisen diskurssissa hevonen on ihmisen huolenpidon kohde. Hyödyn tavoittelun diskurssissa hevonen on taloudellinen hyödyke. Haitan välttämisen diskurssissa hevonen on toisaalta ihmisen suojelua vaativa luontokappale, toisaalta ympäristöä kuormittava vieraslaji. Tutkimuksen keskeisin johtopäätös on, että hevosen hyvinvointia suojaavat periaatteet ovat erillisiä kestävän kehityksen tavoitteista.