”Olisihan se tärkeää tietysti kysyä kaikilta” : lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen psykiatrian sosiaalityössä
Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamista psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tehtävässä terveyssosiaalityössä. Tutkimuskysymyksinä ovat: Mitkä tekijät saavat ottamaan lähisuhdeväkivallan puheeksi ja mitkä seikat estävät lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamista psykiatrian sosiaalityössä? sekä Millä tavoin puheeksi ottaminen tehdään? Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on lähisuhdeväkivaltailmiötä koskeva tutkimus ja keskustelu. Tutkielman aineisto on kerätty 24.1.-5.3.2023 HUSin Psykiatriassa täysi-ikäisten potilaiden kanssa työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä käyttämällä eläytymismenetelmää (method of empathy-based stories MEBS). Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysia.
Tutkielman tulosten perusteella tekijät, jotka saavat ottamaan väkivallan puheeksi perustuvat työntekijän rutiiniin, intuitioon tai konkreettiseen havaintoon. Työntekijän rutiiniin perustuva kysyminen toistuu potilaasta riippumatta, eivätkä potilaasta lähtöisin olevat tekijät vaikuta siihen. Intuitioon perustuva kysyminen pohjautuu työntekijän tunteeseen, että tilanteessa on jotakin huomiota herättävää, jota ei kuitenkaan osata suoraan nimetä. Konkreettiseen havaintoon perustuva kysyminen puolestaan liittyy potilaan kertomaan, ulkoiseen olemukseen johonkin muuhun huomioon potilaan tämänhetkisessä tilanteessa tai hänen menneisyydessään. Havainto voi liittyä myös aiempiin kirjauksiin tai muiden työntekijöiden esiin tuomiin epäilyihin. Näistä tekijöistä kaksi jälkimmäistä voivat tapahtua sekä toisistaan riippumatta että limittäin. Yleisimpänä lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamista tukevana tekijänä kertomuksissa oli intuitioon perustuva kysyminen ja harvinaisimpana työntekijän rutiiniin perustuva kysyminen. Väkival-lasta kysytään joko suoraan tai aiheeseen johdatellen.
Tulosten perustella väkivallan puheeksi ottamista estää kysymisen arvioiminen tarpeettomaksi eli ei väkivaltaa -oletus sekä näkemys, ettei väkivallan puheeksi ottaminen liity kyseiseen tapaamiseen. Syynä kysymättä jättämiselle voi olla se, ettei siihen ole tapaamisella aikaa. Kysyminen voidaan jättää myös tarkoituksella myöhempään ajankohtaan. Väkivallan puheeksi ottamista estää, mikäli kysymisen ajatellaan olevan potilaan edun vastaista. Kyseessä voi olla esimerkiksi potilaan turvallisuuden vaarantuminen.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Itsellä ei ole halua ryhtyä miksikään pikkupoliisiksi" : tutkimus lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta
Järvi, Kristina (2016)Tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään lähisuhdeväkivaltaan liittyviä haasteita ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimukseni kohdistuu siihen, minkälaisia esteitä lähisuhdeväkivaltaa työssään kohdanneet ammattilaiset ... -
Empatia psykiatrian osastojen sosiaalityössä : sosiaalityöntekijöiden kokemuksia
Heikkinen, Maria (2018)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, minkälaisia kokemuksia psykiatrian osastojen sosiaalityöntekijöillä on empatiasta työskentelyn osana. Tutkimuksessa on käytetty fenomenologista tutkimusotetta, joka on mahdollistanut ... -
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijöille suunnatut interventiot suomessa : kirjallisuuskatsaus teorioista ja tutkimuksesta niiden taustalla
Sykkö, Minttu-Ida (2022)Tämä kirjallisuuskatsauksena toteutettu kandidaatin tutkielma käsittelee Suomessa toimivia perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijöille suunnattuja interventioita. Tarkoituksena on selvittää millaisia teorioita niiden taustalla ... -
Naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan vaikutukset uhrin mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin
Holmström, Elina (2022)Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan vaikutuksia uhrin mielenterveyteen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää aiempien tutkimusten perusteella, millaisia vaikutuksia naisiin ... -
Lapsen perheessä kokema henkinen väkivalta ja sen tunnistaminen sosiaalityössä
Siltaoja, Jonna (2022)Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatintutkielman tarkoitus on selvittää, mitä on lapsen perheessään kokema henkinen väkivalta ja miten se voidaan tunnistaa sosiaalityössä. Tutkielman aineistona toimivat ...