Musiikin- ja luokanopettajakelpoisten näkemyksiä koulutuksesta ja sen työelämävastaavuudesta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen kaksoiskelpoisten musiikin- ja luokanopettajien näkemyksiä heidän koulutuksestaan ja sen työelämävastaavuudesta. Avaan tutkimuksessa sitä, miten koulutuksessa ja työssä painottuvat kasvatusnäkökulma ja musiikin aineenhallinnan näkökulma. Lisäksi selvitän, miltä kaksoiskelpoisuus näyttää vastaajien työssä, millaisia valmiuksia he ovat saaneet koulutuksesta ja mitä kehityskohteita he näkevät musiikkikasvatuksen koulutuksessa. Tutkimuksessa hyödynnän musiikkikasvattajille 2018-2019 suunnattua työllistymiskyselyä ja sen kaksoiskelpoisilta musiikin- ja luokanopettajilta kerättyä aineistoa (n=47), jota käsittelen lähinnä laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen. Muutamissa osioissa hyödynnän määrällisiä menetelmiä eli kyseessä on menetelmällinen triangulaatio. Vastaajat ovat valmistuneet edellisten noin 20 vuoden aikana eri opetussuunnitelmien voimassaoloaikoina.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että hyvin suuri osa (83 %) kaksoiskelpoisista musiikin- ja luokanopettajista työllistyy alakouluun. Vastaajat kokevat, että kasvatusnäkökulma opitaan lähinnä työelämässä. Musiikkikasvatuksen opinnoista saadaan suurelta osin monipuoliset ja hyvät musiikilliset taidot, erityisesti musisoivien ryhmien ohjaamisen osalta. Merkittävimmät kehityskohteet koulutuksessa liittyvät musiikkiteknologiaan, käytännöntaitoihin, erilaisten oppijoiden ohjaamiseen sekä opetuksen ulkopuolisiin vastuisiin. Tutkielmassa tarkastelen musiikinopettajan kompetenssia laajasti niin musiikillisten ja pedagogisten taitojen kuin suhdetason kompetenssin ja johtajuuden kannalta. Tämän tutkimuksen tulokset antavat näkökulmia musiikkikasvatuksen koulutuksen kehittämiseen ja tulevan LuoMus-koulutuksen valmisteluun sekä vahvistavat sitä, millainen paikka musiikinopettajilla on ala-koulussa.