Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHartikka, Veera
dc.contributor.authorHiltunen, Akseli
dc.contributor.authorLappalainen, Sari
dc.contributor.authorParkkila, Tiina
dc.contributor.authorRaatikainen, Minna
dc.contributor.authorRisikko, Jani
dc.contributor.authorSarkanen, Seppo
dc.contributor.authorSulkamo, Jaakko
dc.date.accessioned2023-10-20T09:13:54Z
dc.date.available2023-10-20T09:13:54Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.isbn978-951-39-9791-5
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/90329
dc.description.abstractVuoden 2023 alussa hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle on yksi Suomen merkittävimmistä julkisen hallinnon uudistuksista. Tässä kartoituksessa on selvitetty Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminnan alkamista asukkaiden, työntekijöiden, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluiden tuottajien näkökulmista. Kartoitushankkeen työntekijät jalkautuivat haastattelemaan edellä mainittuja tahoja Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Kartoituksen painopiste suunnattiin siten, että myös pienten paikkakuntien äänet nousisivat vahvasti esille. Hanke toteutettiin aikavälillä 1.6.2023—31.8.2023. Aineistonkeruuvaiheessa saavutettiin lähes 2000 hyvinvointialueen asukasta. Kartoituksen toivottiin tuottavan tietoa seuraavista aihepiireistä: palveluiden muutokset, palveluiden myöntämisen kriteerit, asukkaiden osallisuuden kokemukset sekä palveluseteliuudistus. Näitä aiheita selvitettiin eri asiakasryhmien näkökulmista. Asiakasryhmät jakautuivat seuraavanlaisesti: lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut, ikääntyneiden palvelut sekä vammaispalvelut. Aineiston analyysissa havaittiin kaikille asiakasryhmille yhteisiä teemoja, joita olivat siiloutumineen, byrokratia ja päätöksenteon moniportaistuminen, kriteerien Jyväskylä-vetoisuus, palvelupolut, muutokset palveluissa (kuljetuspalvelut, digitaaliset palvelut), lähipalveluiden supistuminen, yhteystiedot ja viestintä, työn kuormittavuus sekä ICT ja tukipalvelut. Analysointivaiheessa havaittiin asiakasryhmäkohtaisia eroja teemojen ilmenemisessä, jotka ovat tarkemmin esiteltyinä raportissa. Tärkeimmiksi kehitysehdotuksiksi nousivat seuraavat asiat: palvelupolkujen eheys, viestintä ja palveluista tiedottaminen, kivijalkapalveluiden ylläpitäminen, osallisuuden edistäminen, digipalveluiden harkinnanvarainen hyödyntäminen sekä tukipalveluihin panostaminen.fi
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofseriesJYU Reports
dc.rightsCC BY 4.0
dc.titleSiirtymävaiheesta kohti toimivampia käytäntöjä : Kokemuksia Keski-Suomen hyvinvointialueen käynnistymisestä
dc.typereport
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-9791-5
dc.identifier.doi10.17011/jyureports/2023/26
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_93fc
dc.relation.issn2737-0046
dc.relation.numberinseries26
dc.rights.copyright© 2023 Authors and University of Jyväskylä
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.type.publicationreport
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by/4.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

  • JYU Reports [52]
    Raporttisarja, jossa julkaistaan hankkeiden väli- ja loppuraportteja sekä muita yliopistoon liittyviä julkaisuja.

Näytä suppeat kuvailutiedot

CC BY 4.0
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on CC BY 4.0