Lapsen etu huoltoriitatilanteessa

Abstract

Maisterintutkielmani tavoitteena oli luoda parempaa tutkimusperustaista ymmärrystä lapsen edusta ja sen vaarantumisesta huoltoriitojen keskellä. Tutkielmani keskeisenä lähtökohtana oli pyrkimys selvittää, millaisia ilmiöitä lapsen etuun huoltoriitatilanteissa liittyy ja toisaalta tunnistaa millaisia yhteyksiä näillä ilmiöillä on lapsen edun toteutumisen kanssa. Tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelin lapsen edun käsitettä, jonka näin tutkielmassani rakentuvan erityisesti käsitteen oikeusperustan kautta. Tutkielmani yhteiskunnallinen merkitys korostuu sekä huoltoriitojen määrän lisääntyessä että lapsen edun ensisijaisuutta peräänkuuluttavien ihmisoikeussopimusten sekä kansallisen lainsäädännön näkökulmasta.

Toteutin tutkielmani kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkielmani aineisto koostui 11 vertaisarvioidusta kansainvälisestä artikkelista. Aineistoni artikkeleissa tarkasteltiin huoltoriitaa erityisesti oikeudellisesta näkökulmasta, ja pääosa artikkeleista tarkasteli huoltoriitoja asiantuntijoiden ja ammattilaisten kokemuksista käsin. Teoriasidonnaisen temaattisen analyysin avulla muodostin tutkielmani aineistosta viisi erilaista teemaa, jotka ovat lapsen edun toteutumisen kannalta merkityksellisiä. Teemat olivat monimuotoinen väkivalta, vanhempiin liittyvät tekijät, vuorovaikutus ja osapuolinen välinen dynamiikka, lapsen osallisuus sekä ammatilliset käytännöt ja rakenteelliset tekijät.

Tutkielmani perusteella vaikuttaa siltä, että lapsen oikeuksien ja tätä kautta lapsen edun toteutuminen vaarantuvat huoltoriidoissa niin vanhempien toiminnan, rakenteellisten tekijöiden kuin viranomaistyönkin osalta. Erityisen keskeinen tekijä lapsen edun kannalta on huoltoriitoihin usein kietoutunut monimuotoinen väkivalta, jonka tunnistaminen ja todistaminen on usein haastavaa. Lisäksi lapsen edun kannalta on merkityksellistä, että lapsen osallisuus ei näytä tosiasiallisesti toteutuvan riittävällä tavalla.

Tutkielmani perusteella huoltoriitojen yhteydessä tulisi pohtia sitä, minkälaisen merkityksen viranomaisen tekemä arviointityö saa ja toisaalta, mitkä asiat arviointiin vaikuttavat. Haasteeksi näyttää muodostuvan myös lapsen edun käsitteen hajanainen teoreettinen pohja. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää rakenteellisiin tekijöihin ja siihen, etteivät rakenteet mahdollista niiden käyttämistä henkisen väkivallan välineenä.