dc.contributor.advisor | Astikainen, Piia | |
dc.contributor.author | Siltakoski, Matias | |
dc.contributor.author | Hemmo, Albert | |
dc.date.accessioned | 2023-09-26T06:40:57Z | |
dc.date.available | 2023-09-26T06:40:57Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89239 | |
dc.description.abstract | Pitkittyneen yksinäisyyden monimuotoiset ja mahdollisesti vakavat seuraukset tekevät siitä tärkeän tutkimusaiheen. Vaikka lyhytkestoisen yksinäisyyden ajatellaan olevan yhteydessä kohonneeseen sosiaaliseen lähestymismotivaatioon, on pitkittynyt yksinäisyys yhdistetty vähentyneeseen lähestymiskäyttäytymiseen ja pyrkimykseen vähentää torjutuksi tulemisen uhkaa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, vaikuttavatko itsemyötätunto- ja ruminaatioinduktiot aivojen frontaalisella alfa-asymmetrialla mitattavaan lähestymis- ja välttämismotivaatioon ja onko tässä eroja yksinäisten ja ei-yksinäisten välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös induktiotilanteiden vaikutuksia subjektiivisiin tunnekokemuksiin, joita mitattiin PANAS-kyselyllä.
Tutkimukseen osallistui 31 (12 miestä, 19 naista) vapaaehtoista, jotka olivat iältään 19– 49 vuotta. Tutkittavista 15 luokiteltiin yksinäisiksi ja 16 ei-yksinäisiksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että induktioilla ei ollut vaikutusta elektroenkefalografialla (EEG) mitattuun alfaasymmetriaan, eivätkä ryhmät eronneet toisistaan induktioiden aikana. Itsemyötätuntoinduktio ei vaikuttanut merkitsevästi mihinkään PANAS-kyselyn mittaamaan ulottuvuuteen. Ruminaatioinduktio vähensi merkitsevästi PANAS-kyselyn mittaamaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä itseen keskittymistä, mutta sillä ei ollut vaikutusta negatiiviseen tunteeseen. Tulevaisuudessa tutkimus voisi syventyä tarkastelemaan ruminaation ja subjektiivisten tunnekokemusten välistä suhdetta, sekä niiden mahdollisia yhteyksiä yksinäisyyteen. | fi |
dc.description.abstract | The diverse and potentially severe consequences of prolonged loneliness make it a significant topic of research. While short-term loneliness is associated with increased motivation for socialization, chronic loneliness has been linked to reduced approach behavior and the efforts to minimize the threat of rejection. This study aimed to investigate whether self-compassion and rumination inductions influence approach-avoidance motivation, which was measured with frontal alpha asymmetry, and whether there are differences between lonely and non-lonely individuals. The study also examined the effects of the induction conditions on subjective emotional experiences, measured with PANAS questionnaire.
Thirty-one volunteers (12 males, 19 females) aged 19–49 years participated in the study. 15 of the participants were categorized as lonely and 16 as non-lonely. The results of the study indicated that the inductions did not have an effect on the electroencephalography (EEG) measured alpha asymmetry, and the groups did not differ during the inductions. The selfcompassion induction did not have a significant effect on any of the dimensions measured by the PANAS questionnaire. The rumination induction significantly decreased the feelings of social connectedness and self-focus measured by the PANAS questionnaire, although it did not affect negative emotion. Future research could further explore the relationship between rumination and subjective emotional experiences, and their potential connections to loneliness. | en |
dc.format.extent | 33 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | Alfa-asymmetria | |
dc.subject.other | ruminaatio | |
dc.subject.other | lähestymismotivaatio | |
dc.subject.other | välttämismotivaatio | |
dc.subject.other | Alpha asymmetry | |
dc.subject.other | loneliness | |
dc.subject.other | self-compassion | |
dc.subject.other | rumination | |
dc.subject.other | approach motivation | |
dc.subject.other | avoidance motivation | |
dc.title | Yksinäisyys ja motivationaaliset tilat : voidaanko itsemyötätunto- ja ruminaatioinduktioilla vaikuttaa frontaaliseen alfa-asymmetriaan ja subjektiivisiin tunnekokemuksiin | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202309265247 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education and Psychology | en |
dc.contributor.laitos | Psykologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Psychology | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Psykologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psychology | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 202 | |
dc.subject.yso | itsensä hyväksyminen | |
dc.subject.yso | yksinäisyys | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |