Hyvinvointityö ja työyhteisöjen hyvinvointi keskisuomalaisissa kouluissa 2020

Abstract

Kysely kartoittaa koettua hyvinvointia, hyvinvointityötä, työyhteisön ilmapiiriä ja toimintakulttuuria keskisuomalaisissa peruskouluissa. Aineisto kuuluu Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön -hankkeeseen, joka on osa Keski-Suomen hyvinvointiosaajien (KeHO) verkoston toimintaa. Aineisto sisältää myös avovastauksia.

Aluksi selvitettiin tyytyväisyyttä oppilaiden hyvinvoinnin ja koulun hyvinvointityön edistämiseen. Vastaajat arvioivat myös koulun hyvinvointityön esteitä, erilaisia kouluun, oppilaisiin ja henkilökuntaan liittyviä huolenaiheita ja omaa ammatillisen tuen tarvetta. Edelleen he luettelivat koulun eri yhteistyötahoja sekä koulussa hyödynnettyjä hyvinvointityön kyselyitä (esim. kouluterveyskysely ja MOVE), toimintamalleja (esim. kiusaamiseen puuttumiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen) ja ohjelmia (esim. KiVa Koulu ja Liikkuva Koulu).

Koulun toimintakulttuuria ja työyhteisön vuorovaikutusta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin myös työssä jaksamisesta, psykologisista perustarpeista, työyhteisön vuorovaikutussuhteista ja palvelevasta johtajuudesta. Aineistossa on käytetty esimerkiksi mittareita BBI-9 (Bergen Burnout Inventory) ja UWES-3 (Ultra-Short Measure for Work Engagement). Katso lisätietoa kyselylomakkeen rakentamisesta kohdassa Käytön ja kuvailun oheismateriaalit.

Aineiston taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, koulutus, työrooli, työkokemus, työsuhteen tyyppi, opetettava luokka-aste ja oppilashuoltoryhmään kuuluminen sekä koulutyyppi ja koulun koko. Tutkijaryhmä ja Tietoarkisto ovat muokanneet aineistoa tunnisteellisuussyistä. Tutkijaryhmä on poistanut yksityiskohtaiset taustamuuttujat tai avovastausmuuttujat (kunta, koulunumero, aineenopettajan oppiaine, tiimikuvaukset, harvinaiset koulussa käytössä olevat ohjelmat/toimintamallit/kyselyt/yhteistyötahot, tuen/lisäkoulutuksen tarve, palaute) ja uudelleenluokitellut muuttujat koulutyyppi, sukupuoli, koulutus, rooli ja oppilasmäärä. Tutkijaryhmä on myös anonymisoinut aineistoon jätetyt avovastausmuuttujat. Tietoarkisto luokitteli uudelleen opetusryhmän kokoa, erityisen tuen tarpeen oppilaita, resurssiopetusta ja oppimisympäristöä tarkastelevat muuttujat.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit:

Sainio, Miia & Hämeenaho, Pilvi. (2020). Koulun hyvinvointityön ja työyhteisön hyvinvoinnin raportti 2020: Keski-Suomi. [verkkodokumentti]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/hankkeet-projects/yhteistyolla-hyvinvointia-kouluyhteisoon/tietoa_tuloksista/keski-suomen-hyvinvointityon-raportti-2020.pdf [viitattu 10.1.2022] Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Vangrieken, K., Dochy, F., Raes, E., & Kyndt, E. (2015). Teacher collaboration: A systematic review. Educational Research Review, 15, 17-40. Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Reeves, P. M., Pun, W. H., & Chung, K. S. (2017). Influence of teacher collaboration on job satisfaction and student achievement. Teaching and Teacher Education, 67, 227-236. Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Little, J. W. (1990). The Persistence of Privacy: Autonomy and Initiative in Teachers? Professional Relations. Teach Coll Rec, 91. Tutkijaryhmä on käyttänyt resp-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Carmeli, A., Dutton, J. E., & Hardin, A. E. (2015). Respect as an engine for new ideas: Linking respectful engagement, relational information processing and creativity among employees and teams. Human Relations, 68(6), 1021-1047. Tutkijaryhmä on käyttänyt bbi-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Salmela-Aro, K., Rantanen, J., Hyvönen, K., Tilleman, K., & Feldt, T. (2011). Bergen Burnout Inventory: Reliability and validity among Finnish and Estonian managers. International Archives of Occupational and Environmental Health, 84(6), 635-645. Tutkijaryhmä on käyttänyt bbi-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Feldt, T., Rantanen, J., Hyvönen, K., Mäkikangas, A., Huhtala, M., Pihlajasaari, P., & Kinnunen, U. (2014). The 9-item Bergen Burnout Inventory: Factorial Validity Across Organizations and Measurements of Longitudinal Data. Industrial Health, 52, 102-112. Tutkijaryhmä on käyttänyt into-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Schaufeli, W., Shimazu, A., Hakanen, J., Salanova, M., & De Witte, H. (2017). An Ultra-Short Measure for Work Engagement: The UWES-3 Validation Across Five Countries. European Journal of Psychological Assessment, 1-15. Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Karkkola, P., Kuittinen, M., & Van den Broeck, A. (2019). Psykologisten perustarpeiden työssä täyttymisen suomenkielinen kysely [Finnish Work-related Basic Need Satisfaction questionnaire]. Psykologia, 54(2), 91-105. Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Broeck, A., Vansteenkiste, M., Witte, H., Soenens, B., & Lens, W. (2010). Capturing autonomy, competence, and relatedness at work: Construction and initial validation of the Work-related Basic Need Satisfaction scale. Journal of Occupational & Organizational Psychology, 83(4), 981-1002. Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Martela, F., Ryan, R. M., & Steger, M. F. (2018). Meaningfulness as satisfaction of autonomy, competence, relatedness, and beneficence: Comparing the four satisfactions and positive affect as predictors of meaning in life. Journal of Happiness Studies, 19(5), 1261-1282. Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Klassen, R. M., Yerdelen, S., & Durksen, T. L. (2013). Measuring Teacher Engagement: Development of the Engaged Teachers Scale (ETS). Frontline Learning Research, 1(2), 33-52. Tutkijaryhmä on käyttänyt esimies-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Van Dierendonck, D., Sousa, M., Gunnarsdóttir, S., Bobbio, A., Hakanen, J., Pircher Verdorfer, A., Cihan Duyan, Emin & Rodriguez-Carvajal, R. (2017). The Cross-Cultural Invariance of the Servant Leadership Survey: A Comparative Study across Eight Countries. Administrative Sciences, 7(2), 8. Tutkijaryhmä on käyttänyt esimies-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: van Dierendonck, D., & Nuijten, I. (2011). The Servant Leadership Survey: Development and Validation of a Multidimensional Measure. Journal of Business and Psychology, 26(3), 249-267