Muutosjohtamisen yhteys henkilöstön työhyvinvointiin terveydenhuollon organisaation muutosprosessissa : muutokseen sopeutuminen välittävänä tekijänä

Abstract

Tässä seurantatutkimuksessa haluttiin selvittää, ennustaako johdon toiminta muutoksen alkuvaiheessa työntekijöiden myöhempää organisaatiomuutokseen sopeutumista ja miten muutokseen sopeutuminen on yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin muutoksen aikana. Lisäksi selvitettiin, onko johdon toiminta alkuvaiheessa muutosta yhteydessä henkilöstön myöhempään työhyvinvointiin ja välittääkö muutokseen sopeutuminen johdon toiminnan ja työntekijöiden työhyvinvoinnin välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineisto on osa IJDFIN-tutkimushanketta, jossa tutkitaan työn intensifikaatiota ja sen hallintaa itsesäätelyn voimavarojen avulla. Tutkimus toteutettiin kahden vuoden seurantatutkimuksena eräässä suomalaisessa sairaanhoitopiirissä, jossa käytiin läpi laaja palvelurakenteisiin ja toimitiloihin kohdistunut organisaatiomuutos. Tutkimuksen aineistoon kuului yhteensä 306 eri ammateissa työskentelevää työntekijää, joista suurin osa oli naisia ja työskenteli potilastyössä. Johdon toimintaa tarkasteltiin vuonna 2019 kerätyllä kyselylomakkeella muutoksen suunnitteluvaiheessa, kun taas muutokseen sopeutumista ja työhyvinvointia tarkasteltiin vuonna 2021 kerätyllä kyselylomakkeella muutoksen toteutusvaiheessa. Työhyvinvointia tutkittiin kahden eri ulottuvuuden, työn imun ja omantunnon stressin kautta. Omantunnon stressiä tarkasteltiin erikseen eettisesti haastavien tilanteiden useuden ja omantunnon stressin voimakkuuden kautta. Analyysimenetelminä käytettiin Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimia, hierarkkista regressioanalyysiä ja Haeysin (2011) mediaattorimallia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kokemus johdon toiminnasta organisaatiomuutoksen suunnitteluvaiheessa ennusti työntekijöiden myöhempää sopeutumista muutokseen. Mitä myönteisemmäksi johdon toiminta arvioitiin muutoksen alkuvaiheessa, sitä paremmin muutokseen sopeuduttiin. Lisäksi tulokset osoittivat, että organisaatiomuutokseen sopeutuminen oli yhteydessä henkilöstön työhyvinvointiin. Mitä paremmin muutokseen sopeuduttiin, sitä useammin koettiin työn imua, sitä harvemmin kohdattiin eettisesti haastavia tilanteita ja sitä vähemmän koettiin omantunnon stressiä. Lisäksi havaittiin, että muutokseen sopeutuminen välitti johdon toiminnan yhteyttä työntekijöiden muutoksen aikaiseen työhyvinvointiin. Mitä paremmaksi johdon toiminta koettiin, sitä paremmin muutokseen sopeuduttiin ja sitä useammin koettiin työn imua, harvemmin eettisesti haastavia tilanteita ja vähemmän omantunnon stressiä. Tutkimuksen tulokset tukivat aiempaa tietoa muutosjohtamisen tärkeydestä organisaatiomuutoksissa. Näyttää siltä, että erityisesti alkuvaiheessa muutosta johtamisella, kuten muutoksesta tiedottamisella, voidaan vaikuttaa sote-alan työntekijöiden sopeutumiseen ja sitä kautta epäsuorasti heidän työhyvinvointiinsa muutoksen aikana. Muutoksen aikaiseen työhyvinvointiin olisi näin ollen tärkeää vaikuttaa jo ennen muutoksen toimeenpanoa; katsetta voisi siirtää yhä enemmän ongelmien ennaltaehkäisyyn organisaatiomuutoksissa, sillä ennaltaehkäisy saattaa olla tehokkaampi keino purkaa ongelmia sote-alan työympäristössä kuin jo pitkälle kehittyneiden ongelmien paikkaaminen.