Show simple item record

dc.contributor.advisorErkkilä, Jaakko
dc.contributor.authorPeuranen, Nelli-Sofia
dc.date.accessioned2023-09-13T05:44:20Z
dc.date.available2023-09-13T05:44:20Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89055
dc.description.abstract2020-luvulla tietotyö ja sen tuomat uudenlaiset vaatimukset ovat lisänneet työn kuormittavuutta erityisesti kognitiivisella ja emotionaalisella tasolla, mikä on näkynyt muun muassa mielenterveysongelmien ja sairauspoissaolojen lisääntymisenä. Lyhytaikaisesti elimistön stressireaktio auttaa selviytymään vaatimuksia aiheuttavasta tilanteesta. Mikäli palautuminen työskentelyjaksojen välillä on kuitenkin riittämätöntä, ei keho ja mieli ehdi toipua sille aiheutuneesta kuormituksesta. Pitkäaikainen tai jatkuvasti toistuva stressi alkaa vaikuttamaan hyvinvointia heikentävästi kehon tasapainoon. Työolojen lisäksi tärkeä tekijä työkyvyn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä onkin työstä palautuminen, jonka tukemiseen tulisi löytää yhä moninaisempia keinoja. Työstä palautumista voidaan tarkastella palautumisen puitteiden, seurausten ja palautumisprosessin kautta. 2000-luvun puolella tutkimuksessa on ollut pinnalla erityisesti prosessinäkökulma, jossa tarkastelukohteena ovat olleet psykologiset palautumiskokemukset. Yksi tuoreimmista lisäyksistä teoreettisella kentällä on niin kutsuttu DRAMMA-malli, joka esittää kuusi palautumiseen liittyvää ja sitä edistävää psykologista kokemusta: psykologinen irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluminen. Musiikki on älylaitteiden ja suoratoistopalveluiden yleistyttyä helposti saatavilla oleva resurssi, ja sen kuuntelulla on arjessa monenlaisia erityisesti tunteiden ja mielialan säätelyyn liittyviä funktioita. Sen hyvinvointia ja terveyttä tukevista vaikutuksista onkin olemassa jo runsaasti tutkimustuloksia muun muassa musiikkipsykologian ja musiikkiterapian kentällä. Musiikin kuuntelemisen roolista työstä palautumisen prosesseissa ei kuitenkaan löydy vielä tutkittua tietoa. Tutkielman tarkoituksena oli täydentää tätä tutkimusaukkoa luomalla uudenlaista teoriapohjaa teoreettisen synteesin keinoin. Synteesi tapahtui tarkastelemalla musiikin kuuntelun arkisia ja työhön liittyviä funktioita DRAMMA-mallin näkökulmasta. Tutkielman tulosten mukaan musiikin kuunteleminen voi edistää psykologista irrottautumista uppoutumisen ja muistojen sekä assosiaatioiden herättämisen kautta. Se voi olla väline epämiellyttävistä kokemuksista irti pääsemiseen harhauttamalla ajatuksia ja auttamalla purkamaan tunteita. Musiikin kuuntelemisen elvyttävä vaikutus voi edistää rentoutumisen kokemusta fysiologisen vireystilan ja mielialan hallinnan kautta. Musiikki voi edistää omaehtoisuuden kokemusta tarjoamalla mahdollisuuden henkilökohtaisen tilan luomiseen ja ympäristön, omien tunteiden ja vireyden hallintaan. Musiikillinen toiminta voi itsessään saada aikaan kokemuksen taidonhallinnasta, mutta useimmiten musiikin kuuntelu muun toiminnan ohessa voi edistää kyseisen kokemuksen syntymistä tekemällä aktiviteetista miellyttävämpää, tukemalla keskittymistä ja uppoutumista ja toimimalla inspiraation ja luovuuden välineenä. Musiikki voi edistää merkityksellisyyden kokemusta olemalla mukana identiteetin hallinnassa ja elämän merkittävissä tapahtumissa ja tarjoamalla mahdollisuuden kokea voimakkaita tunteita. Myös musiikki itsessään voidaan kokea elämään merkityksellisyyttä tuovana asiana. Yhteenkuuluvuuden kokemusta musiikin kuuntelu voi edistää olemalla seurana ja lohtuna, tarjoamalla samaistumispintaa ja mahdollista tietoa toisista ihmisistä ja luomalla puitteet vuorovaikutukselle ilmapiirin, keskustelunaiheiden, elämysten ja tapaamisen syiden kautta. Tutkielma toimii avauksena musiikin kuuntelun ja työstä palautumisen yhteiselle teoria- ja tutkimuspohjalle. Musiikin kuuntelemisen funktioiden roolia työhön liittyvissä palautumiskokemuksissa tuleekin jatkossa tutkia myös empiirisin menetelmin.fi
dc.format.extent115
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherpsykologiset palautumiskokemukset
dc.subject.othermusiikin kuunteleminen
dc.subject.otherDRAMMA-malli
dc.titleMusiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202309135078
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineMusiikkitiedefi
dc.contributor.oppiaineMusicologyen
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3051
dc.subject.ysoteoreettinen tutkimus
dc.subject.ysomusiikki
dc.subject.ysopalautuminen
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.subject.ysomusiikkipsykologia
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright