Sanoitusten merkitys nuorten musiikin kuuntelussa
Tutkimukseni käsittelee musiikin merkitystä nuorille sanoitusten näkökulmasta. Vaikka musiikinkuuntelu- ja tunnetutkimusta on musiikkipsykologiassa tehty paljon, sanoituksista tehty tutkimus on hyvin vähäistä. Sen vuoksi sanoituksiin keskittyvä tutkimus on hyvin tervetullutta ja tämä tutkimus tarjoaa hyvän näkökulman aiheeseen jatkotutkimusta ajatellen.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin niitä yksilöllisiä ja tilannekohtaisia tekijöitä, jotka selittävät sanoitusten merkityksellisyyttä nuorten elämässä. Tutkimuskysymykseni jakautuvat kahteen osaan, joista ensimmäinen osa sisältää seuraavat kysymykset: kokevatko nuoret sanoitukset merkitykselliseksi? ja mitkä yksilölliset tekijät vaikuttavat sanoitusten merkitykselliseksi kokemiseen? Näiden kysymysten kautta pureudun erilaisiin persoonallisuuspiirteisiin sekä pyrin selvittämään keille sanoitukset ovat merkityksellisiä. Toinen tutkimuskysymykseni on onko sanojen merkityksellisyys yhteydessä joihinkin tiettyihin kuuntelutilanteiden piirteisiin? Kysymys keskittyy tilannekohtaiseen sanoitusten merkitykselliseksi kokemiseen; missä, kenen kanssa tai missä tunnetilassa sanoitukset ovat merkityksellisimpiä.
Tutkimukseni on osa Jyväskylän yliopiston OmaMusa-tutkimusta, johon osallistui jyväskyläläisiä yläkoululaisia (N=113, keski-ikä 13.3v, tyttöjä 50.5%). Aineisto kerättiin MuPsych-mobiilisovelluksen avulla, joka perustuu kokemuksenkeruumenetelmään. Sovelluksen kautta tutkittavat vastasivat kahden viikon ajan sovelluksen satunnaisesti esittämiin kysymyksiin heidän musiikinkuuntelustaan, tunnetilastaan ja kuuntelun kontekstista. Kokemusraportteja kertyi yhteensä 1035 kuuntelutilanteesta. Lisäksi tutkittavat vastasivat sovelluksessa oleviin kyselylomakkeisiin, joiden kautta kartoitettiin koehenkilöiden taustatiedot, musiikillinen harrastuneisuus sekä yksilölliset piirteet erilaisten persoonallisuus-, empatia- ja hyvinvointimittareiden avulla.
Tutkimukseni on määrällinen tutkimus ja tulosten analysoinnissa käytettiin korrelaatioita, t-testiä ja monitasoista rakenneyhtälömallia. Analyysit tehtiin yhteistyönä tutkimusryhmässä SPSS-ohjelmaa hyödyntäen. Tutkimustulokset osoittivat, että sanoitusten merkityksellisyys korostui sellaisilla henkilöillä, joiden käyttäytymisessä tai persoonallisuudessa oli taipumusta negatiivisuuteen ja negatiivisiin ajatuksiin, tai joilla oli jonkinlaisia haasteita elämässään. Tilannekohtaisesti sanoitusten merkitys oli suurempi sellaisissa tilanteissa, joissa mieliala oli matalalla, joissa oli aikaa kuunnella ja joissa ei ollut tarkoitus nostaa mielialaa tai energiatasoa.
Musiikinopettajan näkökulmasta tutkimustulokset antavat mielenkiintoista tietoa ja herättävät kiinnittämään huomiota koulussa käytettäviin sanoituksiin. Sanoituksista on tärkeä keskustella yhdessä oppilaiden kanssa, sillä vaikka sanoitukset eivät aina ole nuorille merkityksellisiä, niillä voi olla nuoren kehityksen ja haastavien vaiheiden keskellä suurempi merkitys kuin tiedämmekään.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Musiikki ja tunteet : musiikkiterapeuttiopiskelijan kokemuksia surullisen musiikin herättämistä tunteista : miksi surullisen musiikin kuuntelu on minusta miellyttävää?
Peltomäki, Hanna (2021)Tämä tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää niitä mahdollisia tekijöitä, jotka selittävät sitä, miksi kokemani surullinen musiikki on minusta miellyttävää. Valitsin tutkielmaan ... -
Emotions represented and induced by music : the role of individual differences
Vuoskoski, Jonna (University of Jyväskylä, 2012) -
The effect of music listening on emotional responses to compassionate scenes : the role of stimulus type and trait empathy
Gurrola, Adriana Zamudio (2018)The perception of emotion is not something we experience using isolated sensory modalities. Research has shown that auditory and visual domains influence each other in the processing of affective stimuli. Nevertheless ... -
Suomalaisten nuorten musiikkipreferenssit
Pekkarinen, Maiju; Salminen, Juho (2019)Katsaus nuorten musiikkipreferensseihin vaikuttaviin tekijöihin. -
Tunnemuistojen merkitys musiikin käytössä vanhustyössä
Koivunen, Perttu (2023)Tutkin tässä maisterintutkielmassani suomalaisia, vapaaseen levitykseen tarkoitettuja julkisten lähteiden tai järjestöjen julkaisemia oppaita, jotka on tarkoitettu vanhusten, sekä muistisairaiden kanssa työskenteleville. Keskityn ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.