Monipuolistaako tilintarkastajarotaatio ISA 701:n mukaista KAM-raportointia? : havaintoja suomalaisista pörssiyrityksistä 2016-2022

Abstract

IAASB (International Auditing and Assurance Standards Board) julkaisi vuonna 2015 ISA 701 -standardin, jonka mukaan kaikkien julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yritysten 15.12.2016 ja sen jälkeen päättyviä tilikausia koskevilla tilintarkastuskertomuksilla tuli erillisenä raporttisegmenttinä raportoida tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista, eli niin sanotuista KAM-seikoista (Key Audit Matter). Tarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat usein kirjanpidollisia asioita, joihin sisältyy tilintarkastajan ammatillisen harkinnan mukaan korkea riski, merkittävä määrä johdon arviota ja harkintaa ja jonka rahallinen vaikutus tilinpäätöskokonaisuuteen on merkittävä. Tässä pro gradu -työssä tutkitaan muutoksia KAM-seikoissa suomalaisissa pörssiyrityksissä niissä tilanteissa, kun yhtiöt ovat aikavälillä 2016—2022 kohdanneet tilintarkastajarotaatioita. Tilintarkastajarotaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kohdeyhtiö joko vapaaehtoisesti tai määräaikojen täytyttyä pakottavasti vaihtaa tilintarkastusyhteisöä ja samalla päävastuullista tilintarkastajaa. Näitä tapauksia pääluvussa 4 esitellyt rajaukset huomioon ottaen havaittiin yhteensä 50 kappaletta. Tilintarkastuskertomuksia ja tarvittaessa vuosikertomusinformaatiota verrattiin kussakin yhtiössä rotaatiota edeltävältä vuodelta rotaation jälkeiselle vuodelle. Muutoksia rajattiin niin, että osa muutoksista kategorisoitiin markkinavetoisiksi muutoksiksi ja loput rotaatiovetoisiksi muutoksiksi, ja näistä jälkimmäiset olivat keskeisenä mielenkiinnon kohteena. Tutkimus toteutettiin sisällön erittelyllä, jota limitettiin myös sisällönanalyysin kanssa. Kaikista havaituista KAM-seikoista ja niiden muutoksista kasat-tiin yksi yhtenäinen aineisto, jota analysoitiin ja josta tehtiin johtopäätökset. Tulosten mukaan tilintarkastajarotaatiolla vaikuttaisi olevan melko vähän vaikutusta raportoitujen KAM-seikkojen lukumäärään tai sisältöön. Tulokset ovat linjassa aikaisemman akateemisen kirjallisuuden kanssa, joskin Suomen kontekstissa KAM-raportointia vaikuttaisi olevan tutkittu suhteellisen vähän.