”Työ, jota ei ole olemassa” : featurejutun editointiprosessi Kuukausiliitteessä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin journalistista editointia Kuukausiliitteen featurejuttuprosessissa erityisesti tekstineditointiin tarkentaen. Tavoitteena oli kartoittaa jutun rakenteeseen, kieliasuun ja merkityksiin tehtyjä muutoksia ja perusteluja niiden takana. Tutkimuksen kohteena oli Rotuteorioiden suurmaa -jutun (julkaistu 7.2.2021.) juttuprosessi.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, ja se toteutettiin analysoimalla ensin Rotuteorioiden suurmaa -jutusta saatuja versioita kirjoitus- ja editointiprosessin varrelta. Tarkastelussa hyödynnettiin medialingvistiseen tutkimusperinteeseen kytkeytyvää versioanalyysiä, jossa keskeistä on verrata eri tekstiversioita toisiinsa. Versioanalyysissa tarkasteltiin juttuversioiden välillä tekstissä tapahtuneita korvauksia, lisäyksiä, poistoja ja siirtoja. Versioanalyysissä syntyneisiin havaintoihin juttujen muotoutumisesta haettiin perusteluja editoijan ja toimittajan puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa hyödynnettiin stimuloitua mieleenpalauttamista. Stimulantteina eli muistin apuina haastatteluissa hyödynnettiin tekstiversioiden katkelmia niihin tehtyine muutoksineen.
Aineistoanalyysin pohjalta tutkimustulokseksi muodostui yhteenveto, jossa tarkasteltiin kronologisesti editointiprosessin etenemistä molempia aineistotyyppejä hyödyntäen. Tutkimustulokset osoittavat, että editointiin vaikuttavat sekä ajallinen että sosiaalinen ulottuvuus. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, kuinka tekstin vielä muotoutuessa editointi on dialogista ja koskee erityisesti tiettyjä jutun avainkohtia, kuten aloitusta ja lopetusta, rajausta ja tarinallisuutta. Erityisesti rajauksen prosessiluonteinen tarkentaminen oli vaiheelle paitsi ominainen myös aiemmassa kirjallisuudessa vähälle tarkastelulle jäänyt asia. Kun juttuun tehdään taitossa viime silauksia, keskeistä on tiivistää tekstiä ja samalla tehdä jutusta kielellisesti ja visuaalisesti mahdollisimman miellyttävä. Niin ikään tärkeä johtopäätös koskee sitä, kuinka editointi on erottamattomasti sosiaalista. Editoijan ja toimittajan välinen työskentelysuhde vaikuttaa oleellisesti siihen, mitä jutussa editoidaan ja kuinka paljon. Editoinnin kohteena on yksittäisen tekstin ja julkaisun lisäksi kirjoittajan taidot. Rajauksen lailla editoinnin sosiaalisuus näyttäytyy tulleen aiemmassa tutkimuksessa pitkälti sivuutetuksi, vaikka tämän tutkimuksen perusteella hyvä työskentelysuhde on avainasemassa editointiprosesseissa ja sen myötä laadukasta journalismia tehtäessä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
”Toimitus tietää miten lehteä tehdään” : journalistinen autonomia ja objektiivisuus ammattijärjestölehdissä
Pakarinen, Ari (2020)Tässä maisterintutkielmassa tutkittiin, miten kustantajan suorittama toimitusten ja journalistisen työn ohjaaminen tapahtuu ammattijärjestölehdissä ja onko työtä rajoittavalla ohjauksella vaikutusta journalististen ihanteiden, ... -
"Se on aivan ihanaa ja elinehto" : journalistinen ideointi uutistoimittajien työssä Aamulehdessä
Malinen, Johanna (2021)Journalistinen ideointi on vuosikymmenten ajan pysynyt hyvin epämääräisenä ja hajanaisena käsitteenä, vaikka juttujen ideoiminen on yksi toimittajan työn ydintyötehtävistä. Erityisesti konkreettiset ideointikäytännöt ja ... -
Yhden lehtiön varassa namibialaislehden journalistinen kulttuuri suomalaistoimittajan silmin
Partanen, Minttu-Maaria (2009) -
Verkkoviestien journalistinen moderointi : yleisön tuottaman aineiston julkaisukäytännöt toimitusten internet-sivuilla
Kuutti, Heikki (Viestintätieteiden laitos, 2014) -
”Loppu on aina vähän kysymysmerkki” : pitkien tarinallisten lehtijuttujen lopetusten synty ja merkitys
Niemi, Onni (2022)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, minkälaisista elementeistä pitkien tarinallisten lehtijuttujen lopetukset koostuvat, kuinka toimittajat päätyivät kirjoittamaan lopetukset ja minkälainen merkitys lopetuksilla on ...