Kilpaurheilijoiden kohtaamat teknostressitekijät liikuntateknologian käytössä

Abstract

Teknologian kehitys on tuonut mukanaan monenlaisia hyötyjä yhteiskunnalle sekä yksilöille, niin vapaa-ajan kuin organisaatioiden kontekstissa. Liikunta-teknologioiden kohdalla kehitys on mahdollistanut laitteiden kaupallistamisen ja niiden tuomisen osaksi ihmisten päivittäistä elämää. Puettavat liikuntateknologiset ratkaisut, kuten urheilu- ja älykellot sekä sykemittarit ovat omaksuttu vahvasti osaksi arkea päivittäisen toiminnan seuraamisessa. Itsensä jatkuva mittaaminen ja tiedon saaminen auttavat parantamaan käyttäjien hyvinvointia sekä tehostamaan suoriutumista, mutta kuten kaikissa teknologioissa, hyötyjen mukana tulee usein myös haittoja. Yksi kirjallisuudessa tunnistettu teknologioiden aiheuttama negatiivinen vaikutus on teknostressi, jonka yhteyttä liikuntateknologiaan on tutkittu hyvin vähäisesti. Tämä tutkimus pyrkii laajentamaan ymmärrystä liikuntateknologioiden ja teknostressin välisestä yhteydestä. Tutkimuksessa keskityttiin tunnistamaan käyttäjien kohtaamia teknostressitekijöitä sekä liikuntateknologian erityispiirteiden vaikutusta niiden kohtaamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisia menetelmiä hyödyntäen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkittavat olivat kilpaurheilijoita, jotka olivat kokeneet jonkinlaista teknostressiä liikuntateknologioiden käytössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikuntateknologian käytössä kohdataan monenlaista teknostressiä ja teknologian erityispiirteillä on vaikutusta tekijöiden kohtaamiseen. Yleisimmin kohdattuja teknostressin aiheuttajia olivat riippuvuus, epäluotettavuus sekä toimintamallien oppiminen. Vaikuttavia erityispiirteitä olivat muun muassa teknologian suostuttelevat ominaisuudet, itsensä mittaaminen ja vaatimus jatkuvalle käytölle. Tutkimus laajentaa ymmärrystä liikuntateknologioiden ja teknostressin välisestä suhteesta.

The development of technology has brought many benefits to society and individuals, both in the context of leisure and organizations. In the case of sport technology, development has enabled the commercialization of devices and their incorporation into people's daily lives. Wearable sport technology solutions, such as sports and smart watches, and heart rate monitors, have been strongly adopted as part of daily life to monitor daily activities. Continuous self-measurement and information acquisition help improve users' well-being and enhance performance, but as with all technologies, benefits often come with negative effects. One negative impact of technology identified in the literature is technostress, which has been studied very little in relation to exercise technology. This research aims to broaden understanding of the relationship between sport technology and technostress. The study focused on identifying the technostressors users encounter and the impact of sport technology characteristics on their experience. The study was conducted using qualitative methods, and data was collected through semi-structured interviews. The participants were competitive athletes who had experienced some form of technostress in the use of sport technology. The results of the study indicate that there are many types of technostress encountered in the use of sport technology, and technology characteristics have an impact on their experience. The most commonly encountered technostressors were addiction, unreliability, and learning new patterns. Influential characteristics included the technology's persuasive features, self-measurement, and the requirement for continuous use. The study broadens understanding of the relationship between sport technology and technostress.