9.-luokkalaisten vieraslajitietämys ja asenteet vieraslajitorjuntaa kohtaan sekä opetus vieraslajeista yläkoulussa

Abstract

Haitallisten vieraslajien tehokas torjunta vaatii osaltaan myös tavallisten kansalaisten aktiivista osallistumista torjuntatyöhön. Heikko vieraslajitietämys ja vieraslajeihin liittyvät virhekäsitykset heijastuvat kuitenkin vieraslajitorjuntaan liittyviin asenteisiin ja toimiin. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin nuorten vieraslajitietämystä ja vieraslajitorjuntaan liittyviä asenteita sekä yläkoulun vieraslajiopetuksen nykytilaa arvioidakseen vastaako peruskoulun biologian opetus nykyajan tarpeita kansalaisten vieraslajitietämyksen lisäämisestä ja aktivoiko se nuoria osallistumaan vieraslajitorjuntaan. Vieraslajitietämystä arvioitiin vieraskasvilajintunnistustaidoilla, taidoilla määrittää kasvit oikein vieras- ja alkuperäislajeiksi, vieraslajikäsitteen tuntemisella ja käsityksillä vieraslajeista. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä satunnaisotannalla valittujen peruskoulujen yhdeksäsluokkalaisille oppilaille ja biologian opettajille marras- joulukuussa 2022. Tutkimukseen osallistui kuusi koululuokkaa biologian opettajineen kuudesta eri maakunnasta. Yhdeksäsluokkalaisten (n = 88) havaittiin tunnistavan haitallisia vieraskasvilajeja heikosti, joskin koulujen välillä oli eroja. Oppilaat tunnistivat vieraskasvilajeja huonommin kuin alkuperäiskasvilajeja ja määrittivät kasvilajit oikein vieras- ja alkuperäislajeiksi useammin lajinimien kuin kuvien perusteella. Vieraslajin käsite sekoitettiin usein tulokaslajin käsitteeseen, ja vieraslajeihin liittyi myös muita virhekäsityksiä. Suurin osa oppilaista piti vieraslajien torjuntaa hyödyllisenä, mutta vain pieni osa oli kiinnostunut vieraslajien torjuntaan osallistumisesta. Vieraslajitorjuntaan tai biologian maasto- opetukseen osallistumisella, vieraslajitietämyksellä sekä monilla arvoilla ja asenteilla havaittiin positiivinen yhteys vieraslajitorjuntaan liittyviin myönteisempiin asenteisiin. Koulu oli yleisin oppilaiden vieraslajitiedon lähde, mutta vain noin neljännes oppilaista muisti saaneensa opetusta vieraslajeista koulussa. Vieraslajiopetuksen sisältö vaihteli suuresti opettajien välillä. Keskimääräinen opetus ei näyttäisi vastaavan nykyajan tarpeita kansalaisten vieraslajitietojen ja -taitojen lisäämisestä eikä aktivoivan nuoria vieraslajitorjuntaan osallistumiseksi. Oppikirjojen sisältöjä, opetussuunnitelmia ja opetusta kehittämällä voisi olla mahdollista vaikuttaa nuorten vieraslajitietämykseen ja halukkuuteen osallistua haitallisten vieraslajien torjuntatyöhön.