"Meidän lapinmaamme" : Ylä-Savon erämaiden rajakysymys keskiajalla ja 1500-luvulla
Matikainen, O. (2022). "Meidän lapinmaamme" : Ylä-Savon erämaiden rajakysymys keskiajalla ja 1500-luvulla. Historiallinen aikakauskirja, 120(1), 5-21.
Julkaistu sarjassa
Historiallinen aikakauskirjaTekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
© 2022 Suomen historiallinen seura ry
Artikkelissa käsittelen pohjoisimman Savon rajojen muotoutumista keskiajalla ja 1500-luvulla Täyssinän rauhaan 1595 saakka. Sen päälähteenä on käytetty rajanmuodostuksesta kertovia tuomiokirjeitä ja rajaluetteloita, joita on peilattu paikannimitutkimukseen. Pääkysymyksiä ovat pohjoisen Savon Novgorodin ja Venäjän vastaisen itärajan muotoutuminen Pähkinäsaaren rauhansopimuksen (1323) jälkeen sekä Hämeen vastaisen länsirajan synty 1400-luvun puolivälissä. Artikkeli esittää, että 1400-luvun alkupuolelta peräisin oleva niin sanottu A-luettelo ja Turun maaoikeuden vuonna 1415 antama rajatuomio viittasivat pohjoisimmalta osaltaan erämaassa kulkeneeseen Matkusjokeen ja paikallisten asukkaiden vesireitille sopimaan rajaporttiin. Viipurin käskynhaltijan ja Ruotsin kuninkaan Kaarle Knuutinpojan vuosina 1446 ja 1452 Savon pohjoisten erämaiden läntisestä rajasta antamat tuomiokirjeet ovat yksityiskohtainen kuvaus erämaarajojen määrittelyn periaatteista. Lopullisessa tuomiossaan kuningas katsoi pohjoisen Savon erämaiden kuuluvan kokonaisuudessaan Viipurin linnaläänin hallintaan, mutta todennäköisesti paikallinen sopiminen erämaarajoista jatkui tuomion jälkeenkin. Erämaan muuttuminen asumistilaksi viljanviljelyn yleistyessä loi uudenlaista rajojen määrittelemisen tarvetta ja oli tavallinen ristiriitojen syntymisen syy niin yksittäisten asukkaiden, väestöryhmien kuin valtakuntien välillä.
...
The article discusses the formation of the borders of the Northern Savo wilderness before the Sweden-Russia peace treaty of 1595, when the wilderness officially became understood as a populated area controlled by sovereign, territorial states. As main sources the article uses well-known medieval judgement letters and various lists of border places, which are given a re-interpretation. Philological evidence based on place names is also discussed. The main questions are the development of the eastern Savo border towards Novgorod and Russia after the Sweden-Novgorod peace treaty in 1323 on the one hand, and the r5th century conflict between Savo and Tavastland province in the west on the other hand. Contrary to mainstream interpretations, it is suggested that before growing interventions by sovereign states from late 15th century onwards, in the east the local inhabitants understood the Matkusjoki wilderness river as a border between regions. The judgement letters by king Karl Knutsson (1446, 1452) are one of the most heavily analyzed sources in medieval Finnish history. The main interest of the documents is that they give a detailed account of how the borders were defined in the wilderness. The controversy between Tavastland and Savo inhabitants had escalated, and the Crown was forced to step in to settle the violent conflict. Border inspection was held by impartial men from Ostrobothnia in 1445, but later the king reversed his judgement. The judgement of 1452 moved the border westwards, which seemed to favour Savo inhabitants. In earlier research the verdict is seen as confusing and surprising, since the king especially reprimanded the Savo inhabitants. The border of 1452 was, however, an administrative border between the Viborg and Tavastland provinces. It left room for local agreements in the wilderness, which were most likely made even after the "final" decision by the king.
...
Julkaisija
Suomen historiallinen seura ryISSN Hae Julkaisufoorumista
0018-2362Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/117515289
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Rahoittaja(t)
OLVI-säätiö srRahoitusohjelmat(t)
SäätiöLisätietoja rahoituksesta
Tämä artikkeli on syntynyt osana Olvi-säätiön rahoittamaa ja Jyväskylän yliopiston toteuttamaa tutkimushanketta Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot 1500-1900-luvuilla.Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Ylä-Savon elämisen ehtoja jäljittämässä
Ojala, Jari; Turunen, Riina (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2024) -
Mitä menneestä jäi?
Turunen, Riina; Ojala, Jari (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2024) -
Normative Imperatives and Communal Influences : The Consistory's Role in Proposing Lutheran Clergy in the 18th-Century Russian Border Area
Räihä, Antti (Routledge, Taylor & Francis Group, 2017)Merit was strongly emphasized in the Privileges of the Clergy (in 1723) and legislative reforms, as well as in the formalization of election practices in connection with clerical appointments in the Kingdom of Sweden in ... -
Asutus tihenee ja tilaluku kasvaa
Uotila, Merja (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2024)Esimodernin maaseutuväestön toimeentulo perustui maatalouteen, jonka tuotantoa voitiin ennen teknologian kehittymistä lisätä ainoastaan peltopinta-alaa lisäämällä. Näin myös väestönkasvun edellytys oli tuotannossa olevan ... -
Uudisraivaajien maa : Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot
Ojala, Jari; Turunen, Riina (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2024)This edited volume looks at the spread of settlements and the development of living conditions favorable to permanent peasant habitation in Finland during the pre-industrial period. The case to study in this volume is the ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.