Sosiaalinen yhteenkuuluvuus koulukiusaamisen ehkäisijänä liikuntatunneilla : interventiotutkimus 7-9 luokkalaisille oppilaille
dc.contributor.advisor | Kalaja, Teppo | |
dc.contributor.advisor | Niemistö, Donna | |
dc.contributor.author | Kivelä, Janika | |
dc.contributor.author | Jokinen, Suvi | |
dc.date.accessioned | 2023-07-05T07:44:16Z | |
dc.date.available | 2023-07-05T07:44:16Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88244 | |
dc.description.abstract | Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää, voiko sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukevilla harjoitteilla vähentää koulukiusaamista sekä parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta liikunnanopetuksessa. Kyseessä on interventiotutkimus, jonka tavoitteena oli määrittää, millainen yhteys näillä kahdella tekijällä on toisiinsa. Suoritimme interventiokoulussa kahdeksan (8) viikon interventiojakson, jossa jokaiselle liikuntatunnille lisättiin kaksi sosiaalista yhteenkuuluvuutta palvelevaa harjoitetta. Tutkimuksessa oli mukana myös verrokkikoulu. Verrokkikoulun tarkoituksena oli verrata interventioharjoitusten yhteyttä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä koulukiusaamisen kokemuksiin. Sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta ja koulukiusaamisesta kerättiin tietoja keväällä 2023 kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja kysymyksiä. Tutkimustulokset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Väittämistä muodostettiin faktorianalyysin avulla neljä summamuuttujaa, jossa vertailtiin alku- ja loppumittausten keskiarvoja. Aineisto analysoitiin käyttämällä nonparametrisia menetelmiä. Tutkimustulokset osoittivat, että kiusaaminen vähentyi interventiokoulun oppilailla (7.–8. ja 9.luokka) interventiojakson aikana. Intervention alussa oppilaiden kokema kiusaaminen kaikkien luokkien osalta (7.- 8. ja 9.-luokka) oli keskiarvoltaan 1,30. Toisella mittauskerralla intervention jälkeen keskiarvo oli 1,20, tulos on tilastollisesti merkitsevä (p=0,007). Intervention alussa oppilaiden kokema sosiaalinen yhteenkuuluvuus kaikkien luokkien osalta oli keskiarvoltaan 3,84. Toisella mittauskerralla intervention lopussa vastaava arvo oli 3,80. Eroa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemisessa intervention alussa ja lopussa ei voida kuitenkaan pitää tilastollisesti merkitsevänä (p=0,176). Näin ollen voidaan todeta, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemisessa ei tapahtunut juurikaan muutosta intervention aikana. Koetun sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja koetun koulukiusaamisen välisten yhteyksien tarkastelu osoitti, että ne korreloivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi keskenään sekä intervention alussa, että lopussa (p<0,001). Verrokkikoulussamme, jossa sosiaalista yhteenkuuluvuutta palvelevia harjoitteita ei suoritettu, ei tapahtunut tilastollisesti merkittävää muutosta sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tai koulukiusaamisen kokemuksissa. Tämän pro-gradu tutkielman perusteella voidaan todeta, että sosiaalisella yhteenkuuluvuudella ja koulukiusaamisella on yhteys. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta palvelevien harjoitteiden avulla saatiin laskettua koulukiusaamisen määrää. Koulukiusaaminen laski eniten sillä luokkatasolla, jossa sitä myös esiintyi määrällisesti eniten. Näin ollen voidaan todeta, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden harjoitteisiin on syytä kiinnittää huomiota liikunnanopetuksessa. | fi |
dc.description.abstract | The purpose of this study was to investigate how pupils (7th, 8th and 9th grades) experience social cohesion in association with school bullying and enjoyment in Physical Education (PE) lessons. Our goal was to find out how secondary school pupils enjoy PE lessons, have social cohesion. This is an intervention investigation which goal was to determine what kind of association these two factors have with each other. We had an eight (8) week long intervention in the intervention school where these cooperative games were included in PE lessons. We also had a comparison school, so we could compare the impacts of the intervention. We collected information about social cohesion and school bullying in spring 2023 with a questionnaire which included structured questions. The data was analysed using quantitative methods. Four sum variables were formed by using factor analysis. Mean values of the first and the last measurement were compared. The data was analysed by using non- parametric tests. The study findings showed that school bullying decreased in the intervention school (7th, 8th and 9th grades) during the intervention. At the beginning of the intervention the mean value of the experience of school bullying was 1.30. After the intervention the mean value was 1.20. We can consider the difference in these mean values are significant (p=.007). At the beginning of the intervention pupils’ mean value in experiencing social cohesion was 3.84. After the intervention the mean value was 3.80. The difference between these two mean values in experiencing social cohesion can’t be seen significant (p=.176). Therefore we found out that there was not much change in the experience of social cohesion during the intervention and after that. Examining the experience of social cohesion and school bullying we can see that there is a strong statistical correlation (p<.001). There were no statistically significant changes in experiencing social cohesion and school bullying in comparison school that wasn’t using intervention practises. Based on this master's thesis, it can be stated that there is a strong statistical correlation between experience of social cohesion and school bullying. By using social cohesion practises we can decrease school bullying. School bullying decreased the most in that grade where that was already in high level. To conclude, we suggest that it is important to focus on social cohesion practices in PE lessons. | en |
dc.format.extent | 86 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.subject.other | sosiaalinen yhteenkuuluvuus | |
dc.subject.other | viihtyminen liikuntatunneilla | |
dc.title | Sosiaalinen yhteenkuuluvuus koulukiusaamisen ehkäisijänä liikuntatunneilla : interventiotutkimus 7-9 luokkalaisille oppilaille | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202307054383 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntapedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physical Education Teacher Education | en |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 502 | |
dc.subject.yso | kiusaaminen | |
dc.subject.yso | koulukiusaaminen | |
dc.subject.yso | koululiikunta | |
dc.subject.yso | interventio | |
dc.subject.yso | oppilaat | |
dc.subject.yso | liikunta | |
dc.subject.yso | nuoret | |
dc.subject.yso | koulut | |
dc.subject.yso | yhteenkuuluvuus | |
dc.subject.yso | motivaatio | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ |
Files in this item
This item appears in the following Collection(s)
-
Pro gradu -tutkielmat [29564]