Digitalisaatio korkeakouluissa on edennyt tasaisesti. Laajamittaisesti teknologiaa kuitenkin käytetään vielä varsin tavanomaisesti tarjoamaan opiskelijoille materiaaleja digitaalisessa muodossa. Opetusteknologia tuo hyötyjä opetuksen järjestämiseen ja kirjallisuus on keskittynyt tähän sangen tekniseen näkökulmaan. Vähemmän huomiota on saanut teknologian vaikutus itse oppimiseen. Opetusteknologioita tulee käyttää pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Tämän tutkielman keskeisenä teoriana hyödynnetäänkin teknologis-pedagogis-sisällöllisen tietämyksen mallia, TPACKia, joka esittelee osa-alueet, joita tarvitaan laadukkaaseen teknologiaa hyödyntävään opetukseen.
Suomalaiset yliopistot ovat lanseeranneet koulutusta ja opetusta koskevia digistrategioita, jotka ohjaavat opettavan henkilöstön toimintaa. Tässä tapaustutkimuksessa kysyttiin yhden suomalaisen yliopiston valikoidun tiedekunnan opettavalta henkilöstöltä (n = 72) opetusteknologioiden käyttöä, digipedagogista osaamista ja asenteita, te
knologian käytön esteitä sekä tukitarpeita. Kyselyn tarve nousi toisaalta osallistuvan havainnoinnin johdosta tutkielman kirjoittajan työskennellessä kyseisessä tiedekunnassa, että toisaalta yliopistolla valmisteilla olleen digistrategian laadinnasta, jonka tueksi tarvittiin lisätietoa arjesta.
Oppimisalustojen peruskäyttö ja etäosallistumismahdollisuuksien tarjoaminen oli hallussa tutkimuksen kohteena olevalla henkilöstöllä. Sen sijaan edistyneempää teknologian hyötykäyttöä, oppimisanalytiikkaa, oli kokeillut vain hyvin pieni osa, mutta kiinnostusta asiaa kohtaan löytyi. TPACK-viitekehyksen mukaisista osa-alueista henkilöstö arvioi vahvimmaksi osa-alueekseen pedagogisen tietämyksen. Sen sijaan teknologiaa koskettavat osa-alueet koettiin heikommiksi. Vastaajien suhtautuminen teknologian hyötyihin oppimisessa oli neutraalia. Havainnot pedagogiikan merkityksestä tässä aineistossa korostuivat myös avointen kysymysten teoria- ja sisällönlähtöisissä laadullisissa analyyseissa. Tarkoituksenmukaisuuden ymmärtäminen oli eniten mainintoja saanut este opetusteknologian hyödyntämisessä. Opetusteknologian sisällyttämisessä taas eniten tukisi sisällöllisen mielekkyyden löytäminen. Vastaajat kaipasivat eniten henkilökohtaista opastusta teemaan. Esimerkiksi mentoroinnin keinoin voidaankin oivasti yhdistää sekä pedagogiset että teknologiset näkökulmat yhdessä kokeillen, digistrategian jalkauttamista tukien opiskelijoiden oppimisen parhaaksi.
...
Digitization in higher education institutions has progressed steadily. On a large scale, however, technology is still quite commonly used to offer students materials in digital form. Teaching with technology brings benefits on arranging teaching and the literature is quite focused on this technical aspect. The impact of technology on learning itself has received less attention. Technologies should be used in a pedagogically meaningful way. As a central theory of this thesis, the model of technological-pedagogical-content knowledge, TPACK, is used, which presents the areas that are needed for high-quality technology enhanced teaching and learning.
Finnish universities have launched digital strategies for education that guide the daily activities of the teaching staff. In this case study, the teaching staff of a selected faculty of a Finnish university (n = 72) were asked about the use of learning technologies, attitudes towards using them, digital pedagogy skills, barriers to use tech
nologies and needs for support. The need for the survey arose, on the one hand, as a result of participatory observation when the author of the thesis was working at the faculty in question, and on the other hand, from the digital strategy that was in preparation at the time.
The faculty teaching staff used learning management systems and provided remote participation opportunities in a basic level. However, only few had utilized more advanced technology, learning analytics, but there was interest in the matter. Among the areas of the TPACK framework, the staff evaluated pedagogical knowledge as their strongest area. Whereas the areas related to technology were perceived as weaker. The respondents' attitude towards the benefits of technology in learning was neutral. These observations about the importance of pedagogy in this study were also emphasized in the theory and content-oriented analyzes of the open-ended questions. Understanding meaningfulness of using technology in teaching was the most mentioned obstacle in using educational technology. Also, when asked what would support in incorporating technology the meaningfulness to learning was to most common answer. The respondents wanted personal guidance on the theme. For example, mentoring could be utilized to combine both pedagogical and technological perspectives by experimenting in collaboration, supporting the implementation of a digital strategy for the best of students.
...
