"Haamu soittaa pianoa" : neljäsluokkalaisten kokemuksia musiikillisesta pelosta
| dc.contributor.advisor | Peltola, Henna-Riikka | |
| dc.contributor.author | Henttonen, Katariina | |
| dc.date.accessioned | 2023-06-27T09:52:58Z | |
| dc.date.available | 2023-06-27T09:52:58Z | |
| dc.date.issued | 2023 | |
| dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88090 | |
| dc.description.abstract | Tämän musiikkipsykologiseen viitekehykseen sijoittuvan maisterintutkielmatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten neljäsluokkalaiset lapset tunnistavat ja tuntevat musiikillista pelkoa itse määritellystä pelottavasta musiikista, millä tavoin he ilmaisevat sekä kuvailevat sitä kehollisesti ja verbaalisesti ja millaiset asiat musiikissa, osallistujien yksilöllisissä piirteissä sekä kontekstissa vaikuttavat heidän tunnekokemuksiinsa. Tutkimuksen painopiste on nimenomaan lasten omilla kokemuksilla ja tutkimus on toteutettu lapsinäkökulmaisesti. Tutkimukseen osallistui viisi neljäsluokkalaista oppilasta keskisuomalaisesta alakoulusta. Aineisto kerättiin ryhmäkeskustelulla. Tutkimusasetelma oli samankaltainen kuin Henna-Riikka Peltolan (2017) tutkimuksessa, jossa tutkittiin aikuisten kokemuksia itsemääritellystä surullisesta musiikista ryhmähaastattelua menetelmänä käyttäen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat musiikillinen emootiotutkimus sosiaaliseen ja psykologiseen konstruktioon nojaavien emootioteorioiden sekä 4E-emootioteorioiden näkökulmasta, kehollinen kognitio sekä käsitemetaforateoria. Ennen haastattelua tutkimuksen osallistujat toimittivat tutkijalle musiikkikappaleen, jota pitävät itse pelottavana. Haastattelun aikana kuunneltiin jokaisen osallistujan toimittama kappale ja niistä keskusteltiin vapaamuotoisesti. Tutkija esitti tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Aineiston koodauksessa käytettiin apuna ATLAS.ti-ohjelmistoa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja metafora-analyysiä, eli aineistosta etsittiin tutkittavien käyttämiä metaforisia kuvauksia sekä kehollisia metaforia musiikin herättämästä pelosta. Musiikillista pelkoa ei ole juurikaan tutkittu. Musiikin herättämiä tunteita ylipäätään on tutkittu lasten näkökulmasta vain vähän. Tutkimuksen tuottamaa uutta tietoa voitaneen jatkossa soveltaa esimerkiksi musiikkikasvatukseen ja musiikin emootiotutkimukseen tai tunnetaitotyöskentelyyn sekä musiikkiterapiakontekstiin. On oletettavissa, että tutkittavien valitsemasta musiikista löytyy sellaisia piirteitä, joita on yleisesti pidetty pelottavina tai jännittävinä, mutta on todennäköistä, että tuloksiin vaikuttavat jokaisen tutkimuksen osallistujan yksilölliset kokemukset sekä konteksti. | fi |
| dc.description.abstract | The aim of this study was to find out how fourth graders recognize fear from music and how they experience music-induced fear in self-identified scary music. The aim was also to know how they express their emotions verbally and with bodily gestures, and what aspects in music, in the individual and in the context effect on their emotions. The study emphasizes the children’s own experiences on the matter and has been carried out from the children’s perspective. Five fourth graders from an elementary school in Central Finland participated in the study. The data was collected through a group discussion. The research setup was similar to Henna-Riikka Peltola's (2017) study, which investigated experiences of self-defined sad music using a group interview as a method. The theoretical reference framework of the research is emotion research in music, from the perspective of theory of constructed emotion, 4E emotion theories, embodied cognition, and conceptual metaphor theory. Before the interview, the participants provided the researcher with a piece of music that they themselves find scary. During the interview, a song provided by each participant was listened to and discussed freely. The researcher asked clarifying questions if necessary. The data analysis method used was data-oriented content analysis and metaphor analysis, where researcher aimed to observe metaphorical expressions and embodied gestures considering music-evoked fear. The ATLAS.ti software was used for data coding. Music-evoked fear has been studied previously only a little. Music-evoked emotions overall have not been studied much from the perspective of children, and the new information this research provides could be applied in the future, for example, to music education and music emotion research and working on emotional skills using music, as well as in music therapy context. It can be assumed that the music chosen by the research subjects contains features that have been generally considered scary, but it is very possible that the results are influenced by the individual experiences of each study participant. | en |
| dc.format.extent | 54 | |
| dc.language.iso | fi | |
| dc.rights | In Copyright | |
| dc.subject.other | musiikin emootiotutkimus | |
| dc.subject.other | musiikillinen pelko | |
| dc.subject.other | konstruktivistinen emootioteoria | |
| dc.subject.other | kehollinen kognitio | |
| dc.subject.other | käsitemetafora | |
| dc.subject.other | lapsinäkökulmaisuus | |
| dc.title | "Haamu soittaa pianoa" : neljäsluokkalaisten kokemuksia musiikillisesta pelosta | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202306274153 | |
| dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
| dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
| dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
| dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
| dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
| dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
| dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
| dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
| dc.contributor.oppiaine | Musiikkitiede | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Musicology | en |
| dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
| dc.rights.accesslevel | openAccess | |
| dc.contributor.oppiainekoodi | 3051 | |
| dc.subject.yso | musiikki | |
| dc.subject.yso | tunteet | |
| dc.subject.yso | musiikkipsykologia | |
| dc.subject.yso | musiikintutkimus | |
| dc.subject.yso | pelko | |
| dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ |
Files in this item
This item appears in the following Collection(s)
-
Pro gradu -tutkielmat [28236]
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright