Tunnemuistojen merkitys musiikin käytössä vanhustyössä

Abstract

Tutkin tässä maisterintutkielmassani suomalaisia, vapaaseen levitykseen tarkoitettuja julkisten lähteiden tai järjestöjen julkaisemia oppaita, jotka on tarkoitettu vanhusten, sekä muistisairaiden kanssa työskenteleville. Keskityn tarkastelemaan sitä, kuinka nuo oppaat ohjastavat ottamaan musiikin huomioon työssä vanhusten ja muistisairaiden kanssa. Havainnoin tämän aihealueen piirissä erityisesti tunnemuistojen merk itystä, sekä sitä kuinka vanhuksen tai muistisairaan omat musiikilliset tunnemuistot voisi huomioida hoito ja vapaaehtoistyössä. Musiikki on valtava voimavara, ja sen kyky herättää tunteita ja musiikin kuuntelutapahtumaan liittyviä tunnemuistoja on erityi sen tehokas keino auttaa ihmistä hahmottamaan omaa itseään ja tämänhetkistä elämäntilannettaan kuten myös tulevaisuutta: elämän koko kaaren kokonaisuutta osana laajempaa ymmärrystä. Tarkastelen ihmisen havaintomaailmaa, sekä tunnekokemuksia sen osana. Tutkin oppaiden tarjoamaa materiaalia kokemuksen, havaintomaailman, sekä tietoisen ja tiedostamattoman käsitteiden avulla. Elämyksellisyyden merkitystä avaan fenomenologisen filosofian keinoin, sekä tajunnan käsitteen pohdinnan kautta. Näitä käsitteitä, s ekä niiden ymmärtämisestä seuraavaa kommunikaatioiden eri muotojen havaitsemista voidaan tulkita esimerkiksi ruumiinkielen keinon. Olen ottanut tutkimukseni osaksi ajatuksen siitä, että vaikka musiikin herättämiä reaktioita voidaankin mitata esimerkiksi ai votutkimuksen keinoin, olisi tärkeää kuitenkin nähdä musiikki osana elävää, kokonaisvaltaista kulttuuria. Tätä tukee ns. holistinen eli kokonaisvaltainen ihmiskäsitys. Musiikin herättämät reaktiot esimerkiksi muistojen, kehon liikkeiden ja tunnelman muutos ten myötä ovat myös ns. tajunnallisen maailman ilmiöitä koska subjekti, jolle ne tapahtuvat on luontaisesti elämyksellisyyteen taipuvainen olento. Tutkimiani oppaita olivat "Eläkeliiton TunneMusiikki: Opas musiikin käyttöön esteettömässä vapaaehtoistoiminnassa (2015), Eläkeliitto ry:n Auttamisen iloa Palvelevan vapaaehtoistoiminnan opas (2008), Eläkeliiton Sävel soikoon musiikista iloa vapaaehtoistoimintaan (2010) ja Musiikki ja kulttuurikeskus Verson VirkistysVerso: Kevät (2009). Tut kin, kuinka nämä oppaat ohjeistavat ottamaan musiikin osaksi vanhustyötä ja kiinnitän huomiota erityisesti siihen, kuinka tässä tutkimusmateriaalissa on otettu huomioon tunnemuistot ja niiden merkityksellisyys. Tutkimus menetelmänäni on laadullinen sisällö nanalyysi. Tulokset, mitä sain oppaiden tarjoamasta materiaalista vasten aiheesta käsillä olevaa ja valitsemaani teoriapohjaa olivat tunnemuistojen merkityksellisyyttä tukevia. Kaikki oppaat neuvoivat huomioimaan musiikin hyödyntämisen yhteydessä nii n tasavertaisen ja läsnäolevan kohtaamisen periaatteet, kuin ohjeistivat musiikin käyttöön liikkeen, rytmin, kosketuksen sekä muistelun näkökulmasta. Tunnemuistoja oppaissa ei mainittu nimenomaisella termillä, tai erikseen ruodittu sitä miksi juuri tunnemu istot ovat merkityksellisiä osana musiikin käyttöä vanhustyössä. Sen sijaan oppaissa kuitenkin ohjattiin käyttämään musiikkiin liittyviä muistoja osana musiikillista toimintaa, ja neuvottiin huomioimaan yksilölliset muistot sekä tutut kappaleet. Tuttuuden ja muistojen huomioimisen myötä voidaankin todeta, että huolimatta ”tunnemuisto” termin käytön puuttumisesta olivat kaikki oppaat kuitenkin huomioineet tunteiden ja muistojen herättämien reaktioiden hyödyntämisen aktiivisen ja rikkaan; yksilöllisen, sekä y hteisen sisäisen ja ulkoisen: kehollisen ja tajunnallisen elämän kokonaisuuden näkökulmasta.