dc.description.abstract | Tutkin tässä maisterintutkielmassani suomalaisia, vapaaseen levitykseen tarkoitettuja julkisten lähteiden tai
järjestöjen julkaisemia oppaita, jotka on tarkoitettu vanhusten, sekä muistisairaiden kanssa työskenteleville.
Keskityn tarkastelemaan sitä, kuinka nuo oppaat ohjastavat ottamaan musiikin huomioon työssä vanhusten ja
muistisairaiden kanssa. Havainnoin tämän aihealueen piirissä erityisesti tunnemuistojen merk itystä, sekä sitä
kuinka vanhuksen tai muistisairaan omat musiikilliset tunnemuistot voisi huomioida hoito ja
vapaaehtoistyössä. Musiikki on valtava voimavara, ja sen kyky herättää tunteita ja musiikin
kuuntelutapahtumaan liittyviä tunnemuistoja on erityi sen tehokas keino auttaa ihmistä hahmottamaan omaa
itseään ja tämänhetkistä elämäntilannettaan kuten myös tulevaisuutta: elämän koko kaaren kokonaisuutta
osana laajempaa ymmärrystä.
Tarkastelen ihmisen havaintomaailmaa, sekä tunnekokemuksia sen osana. Tutkin oppaiden tarjoamaa
materiaalia kokemuksen, havaintomaailman, sekä tietoisen ja tiedostamattoman käsitteiden avulla.
Elämyksellisyyden merkitystä avaan fenomenologisen filosofian keinoin, sekä tajunnan käsitteen pohdinnan
kautta. Näitä käsitteitä, s ekä niiden ymmärtämisestä seuraavaa kommunikaatioiden eri muotojen havaitsemista
voidaan tulkita esimerkiksi ruumiinkielen keinon. Olen ottanut tutkimukseni osaksi ajatuksen siitä, että vaikka
musiikin herättämiä reaktioita voidaankin mitata esimerkiksi ai votutkimuksen keinoin, olisi tärkeää kuitenkin
nähdä musiikki osana elävää, kokonaisvaltaista kulttuuria. Tätä tukee ns. holistinen eli kokonaisvaltainen
ihmiskäsitys. Musiikin herättämät reaktiot esimerkiksi muistojen, kehon liikkeiden ja tunnelman muutos ten
myötä ovat myös ns. tajunnallisen maailman ilmiöitä koska subjekti, jolle ne tapahtuvat on luontaisesti
elämyksellisyyteen taipuvainen olento.
Tutkimiani oppaita olivat "Eläkeliiton TunneMusiikki: Opas musiikin käyttöön esteettömässä
vapaaehtoistoiminnassa (2015), Eläkeliitto ry:n Auttamisen iloa Palvelevan vapaaehtoistoiminnan opas (2008),
Eläkeliiton Sävel soikoon musiikista iloa vapaaehtoistoimintaan (2010) ja Musiikki ja kulttuurikeskus
Verson VirkistysVerso: Kevät (2009). Tut kin, kuinka nämä oppaat ohjeistavat ottamaan musiikin osaksi
vanhustyötä ja kiinnitän huomiota erityisesti siihen, kuinka tässä tutkimusmateriaalissa on otettu huomioon
tunnemuistot ja niiden merkityksellisyys. Tutkimus menetelmänäni on laadullinen sisällö nanalyysi.
Tulokset, mitä sain oppaiden tarjoamasta materiaalista vasten aiheesta käsillä olevaa ja valitsemaani
teoriapohjaa olivat tunnemuistojen merkityksellisyyttä tukevia. Kaikki oppaat neuvoivat huomioimaan
musiikin hyödyntämisen yhteydessä nii n tasavertaisen ja läsnäolevan kohtaamisen periaatteet, kuin ohjeistivat
musiikin käyttöön liikkeen, rytmin, kosketuksen sekä muistelun näkökulmasta. Tunnemuistoja oppaissa ei
mainittu nimenomaisella termillä, tai erikseen ruodittu sitä miksi juuri tunnemu istot ovat merkityksellisiä
osana musiikin käyttöä vanhustyössä. Sen sijaan oppaissa kuitenkin ohjattiin käyttämään musiikkiin liittyviä
muistoja osana musiikillista toimintaa, ja neuvottiin huomioimaan yksilölliset muistot sekä tutut kappaleet.
Tuttuuden ja muistojen huomioimisen myötä voidaankin todeta, että huolimatta ”tunnemuisto” termin käytön
puuttumisesta olivat kaikki oppaat kuitenkin huomioineet tunteiden ja muistojen herättämien reaktioiden
hyödyntämisen aktiivisen ja rikkaan; yksilöllisen, sekä y hteisen sisäisen ja ulkoisen: kehollisen ja tajunnallisen
elämän kokonaisuuden näkökulmasta. | fi |