Examining and enhancing adolescents' critical online reading skills

Abstract

This dissertation examined whether interventions as part of regular schoolwork could enhance adolescents’ critical online reading skills. Further, students’ critical online reading skills were explored and investigated how different factors were related to students’ skills and the changes in their skills during intervention. In the pre- and post-tests, students completed an online inquiry task, including phases of searching, selecting, evaluating, and synthesizing information. In Sub-study I was mainly examined whether an intervention (21 × 45 min lessons) affected sixth graders’ (N = 342) justifications for the credibility of online texts. The intervention comprised the explicit teaching of online inquiry skills and the practice of these skills in two projects. The results showed that justifying the credibility of the online texts was difficult for most sixth graders. However, after the intervention, students evaluated the source information of online texts (e.g., author and venue) more often than the control group. In Sub-study II it was explored how upper secondary school students (N = 372) justified the credibility of online texts and whether their Internet-specific epistemic justifications were related to their evaluation performance. The results revealed considerable discrepancies in students’ abilities according to different credibility aspects (author, venue, intentions, evidence, and corroboration) and the depth of their reasoning. The students who selected more useful online texts and believed that they evaluated the authority or compared multiple texts when reading online were better at justifying the credibility of online texts. In Sub-study III it was examined whether an intervention (4 × 75 min) increased upper secondary school students’ (N = 365) sourcing skills during online inquiry. Students investigated their topic in small groups according to the questions and tasks in the working document. The teacher’s short introductions on online inquiry skills supported students’ work. Students increased their sourcing performance in search queries, credibility judgments, and written products compared with the control group. Furthermore, students with the weakest skills benefited the most from the intervention. In all Sub-studies I–III, students’ basic reading skills and the topic of the online inquiry task were associated with their critical online reading skills or the changes in their skills during the intervention.

Tässä väitöstutkimuksessa kehitettiin opetusmenetelmiä nuorten kriittisen nettilukemisen taitojen tukemiseen. Interventioiden vaikuttavuutta selvitettiin tutkivan nettilukemisen tehtävällä, jossa nuoret etsivät, valitsivat ja arvioivat nettitekstejä sekä laativat kirjoitelman nettitekstien pohjalta. Lisäksi tutkittiin nuorten kriittisen nettilukemisen taitoja ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Osatutkimuksessa I tarkasteltiin, edistikö tutkivan nettilukemisen interventio (21 x 45 min) kuudesluokkalaisten (N = 342) taitoja perustella nettitekstien luotettavuutta ja hyödyntää perusteluita kirjoitelmassaan. Interventiossa oppilaille opetettiin tutkivan nettilukemisen taitoja (tiedonhaku, luotettavuuden arviointi ja synteesin laatiminen), minkä jälkeen taitoja harjoiteltiin kahdessa projektissa. Tulokset osoittivat, että nettitekstien luotettavuuden perusteleminen oli vaikeaa suurimmalle osalle kuudesluokkalaisista. Interventio lisäsi heidän taitojaan huomioida lähteiden piirteitä (esim. kirjoittaja ja julkaisupaikka) perusteluissaan. Osatutkimuksessa II tutkittiin, miten lukiolaiset (N = 372) osasivat perustella nettitekstien luotettavuutta ja miten heidän Internet-spesifit episteemiset uskomuksensa olivat yhteydessä perustelutaitoihin. Tutkimus paljasti merkittäviä eroja lukiolaisten taidoissa käyttää eri luotettavuuden arviointikriteerejä (kirjoittaja, julkaisija, motiivit, evidenssi, korroboraatio) sekä arviointien syvällisyydessä. Lukiolaiset, jotka valitsivat hyödyllisempiä nettitekstejä sekä uskoivat arvioivansa kirjoittajaa ja vertaavansa eri tekstejä lukiessaan nettitekstejä, olivat parempia perustelemaan nettitekstien luotettavuutta. Osatutkimuksessa III tutkittiin, miten tutkivan nettilukemisen interventio vaikutti lukiolaisten (N = 365) taitoihin tunnistaa, arvioida ja hyödyntää lähteiden piirteitä tutkivan nettilukemisen eri vaiheissa. Lukiolaiset tutkivat pienryhmissä valitsemaansa aihetta yhteisen työskentelydokumentin kysymysten ja tehtävien avulla. Opiskelijoiden työskentelyä tuettiin opettajan tietoiskuilla. Interventio lisäsi lähteiden piirteiden huomioimista, arvioimista ja hyödyntämistä hakukyselyissä, luotettavuusarvioinneissa sekä kirjoitelmassa. Interventiosta hyötyivät eniten ne opiskelijat, joiden kriittisen lukemisen taidot olivat heikoimmat ennen interventiota.