Maatalouskriisi vaikutti pitkin pitäjää : pakkohuutokaupat Ruoveden pitäjän Pohjaslahden kylässä vuosina 1929-1935

Abstract

Tutkimuksessa tarkoituksena on selvittää, miten 1930-luvun lama vaikutti talollisen toimeentuloon. Ilmiötä lähestytään makrotasolta mikrotasolle. Tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa siitä, mitkä tekijät vaikuttivat pakkohuutokauppoihin ajautumiseen, missä mittakaavassa velkaantumista ja kiinteistöjen pakkohuutokauppoja esiintyi ja miten ne vaikuttivat pienessä kyläyhteisössä. Tutkimus on rajattu koskemaan Ruoveden pitäjän Pohjaslahden kylää vuosina 1929–1935. Tutkimuksen keskiössä ovat velkaantuneet henkilöt, joita käsitellään kuitenkin anonyymisti sekä laillisten että eettisten syiden perusteella. Pääkysymys on se, miten 1930-luvun lama vaikutti paikallistasolla. Kysymyksen laajuuden vuoksi ilmiötä tarkastellaan useiden alakysymysten kautta ja kokonaisvaltaisen ilmiön ymmärtämisen saavuttamiseksi on tarpeen perehtyä myös esimerkiksi pakkohuutokauppojen taustatekijöihin ja velkaantumisen eri tekijöihin.

Tutkimusaineistona toimivat useat viranomaislähteet, joilla saadaan kattava kokonaiskuva pakkohuutokaupoista ilmiönä. Keskeisimpiä lähteitä ovat kruununvoudin arkistojen pakkohuutokauppapöytäkirjat sekä henkikirjat, jotka toimivat kiinteistö- ja väestöluetteloina. Näiden lisäksi hyödynnän myös virallisia tilastoja sekä Ruovesi-lehdessä julkaistuja kuulutuksia pakkohuutokaupoista.

Tutkimustuloksina voidaan todeta, että Pohjaslahden kylässä muun muassa tilojen pieni koko, eläintenpitomahdollisuuksien vähyys sekä tilojen yleinen kunto johtivat toimeentulon vaikeuksiin ja sitä kautta aiheuttivat äärimmilleen velkaantumista. Pohjaslahdella pakkohuutokaupattiin yhteensä 17 kiinteistöä aikarajauksen sisällä. Velkojen suuruudet olivat pitkälti riippuvaisia myös tilojen kokoon, sillä suuremmilla tiloilla oli yleensä enemmän velkaa. Pakkohuutokaupat vaikuttivat jonkun verran kylän asukasrakenteeseen ja sukupuolten välillä oli eroavaisuuksia. Yleisesti ottaen enemmän miehiä muutti tutkimusajanjakson aikana pois tiloilta naisiin verrattuna. Merkittävä tutkimustulos on se, että suurimmassa osassa tapauksia tilojen aiemmat omistajat saivat jäädä tiloille asumaan. Tämä tulos poikkeaa yleisestä käsityksestä, jonka mukaan aiemmat omistajat olisi niin sanotusti ajettu hankeen tiloilta.