Maatalouskriisi vaikutti pitkin pitäjää : pakkohuutokaupat Ruoveden pitäjän Pohjaslahden kylässä vuosina 1929-1935
Tutkimuksessa tarkoituksena on selvittää, miten 1930-luvun lama vaikutti talollisen toimeentuloon. Ilmiötä lähestytään makrotasolta mikrotasolle. Tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa siitä, mitkä tekijät vaikuttivat pakkohuutokauppoihin ajautumiseen, missä mittakaavassa velkaantumista ja kiinteistöjen pakkohuutokauppoja esiintyi ja miten ne vaikuttivat pienessä kyläyhteisössä. Tutkimus on rajattu koskemaan Ruoveden pitäjän Pohjaslahden kylää vuosina 1929–1935. Tutkimuksen keskiössä ovat velkaantuneet henkilöt, joita käsitellään kuitenkin anonyymisti sekä laillisten että eettisten syiden perusteella. Pääkysymys on se, miten 1930-luvun lama vaikutti paikallistasolla. Kysymyksen laajuuden vuoksi ilmiötä tarkastellaan useiden alakysymysten kautta ja kokonaisvaltaisen ilmiön ymmärtämisen saavuttamiseksi on tarpeen perehtyä myös esimerkiksi pakkohuutokauppojen taustatekijöihin ja velkaantumisen eri tekijöihin.
Tutkimusaineistona toimivat useat viranomaislähteet, joilla saadaan kattava kokonaiskuva pakkohuutokaupoista ilmiönä. Keskeisimpiä lähteitä ovat kruununvoudin arkistojen pakkohuutokauppapöytäkirjat sekä henkikirjat, jotka toimivat kiinteistö- ja väestöluetteloina. Näiden lisäksi hyödynnän myös virallisia tilastoja sekä Ruovesi-lehdessä julkaistuja kuulutuksia pakkohuutokaupoista.
Tutkimustuloksina voidaan todeta, että Pohjaslahden kylässä muun muassa tilojen pieni koko, eläintenpitomahdollisuuksien vähyys sekä tilojen yleinen kunto johtivat toimeentulon vaikeuksiin ja sitä kautta aiheuttivat äärimmilleen velkaantumista. Pohjaslahdella pakkohuutokaupattiin yhteensä 17 kiinteistöä aikarajauksen sisällä. Velkojen suuruudet olivat pitkälti riippuvaisia myös tilojen kokoon, sillä suuremmilla tiloilla oli yleensä enemmän velkaa. Pakkohuutokaupat vaikuttivat jonkun verran kylän asukasrakenteeseen ja sukupuolten välillä oli eroavaisuuksia. Yleisesti ottaen enemmän miehiä muutti tutkimusajanjakson aikana pois tiloilta naisiin verrattuna. Merkittävä tutkimustulos on se, että suurimmassa osassa tapauksia tilojen aiemmat omistajat saivat jäädä tiloille asumaan. Tämä tulos poikkeaa yleisestä käsityksestä, jonka mukaan aiemmat omistajat olisi niin sanotusti ajettu hankeen tiloilta.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29106]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Vasaran pauke kaikuu ympäri pitäjää : pakkohuutokaupat Ruoveden pitäjässä vuosina 1929-1935
Jokela, Maria (2020)Tutkin pakkohuutokauppoja Ruoveden pitäjässä vuosina 1929-1935. Aineistona käytän Ruoveden kihlakunnan kruununvoudin pakkohuutokauppapöytäkirjoja sekä Ruovesi-lehden kuulutuksia pakkohuutokaupoista vuosilta 1929-1935. -
Maatalouskiinteistöjen pakkohuutokaupat Kuortaneen kihlakunnassa talouspulan vuosina (1928-1935)
Turunen, Ritva (1984) -
Maaseutuyhteisön kriisi : 1930-luvun pula ja pakkohuutokaupat paikallisena ilmiönä Kalajokilaaksossa
Maijala, Juha (Jyväskylän yliopisto, 2005)Maijala on väitöskirjassaan tutkinut 1930-luvun talouspulan vaikutusta suomalaiseen maaseutuyhteisöön sekä yhteisön selviytymistä kohtaamastaan taloudellisesta kriisistä. Kriisin syntyyn vaikutti vanhakantaisen maaseutuyhteisön ... -
"Isä kuollut kapinassa" : Ruoveden punaorpohuolto ja sodan muisteltu lapsuus vuosina 1918 - 1924
Warsell, Anna (2016)Vuoden 1918 sodan jälkeen Suomeen jäi eri lähteiden mukaan noin 14 400 lasta ilman huoltajaa. Lapsista lähes 90 % oli punaisen puolen jälkeläisiä. Isättömät lapset jaettiin kahteen ryhmään; valkoisten puolen lasten huolto ... -
Talollisen elämisen ehdot isojaosta moderniin maatalouteen
Luttinen, Jaana (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2024)Muutos kaskiviljelijästä moderniksi karjatilalliseksi oli pitkä ja kivikkoinen. Tässä luvussa tarkastellaan tätä hidasta siirtymää ja perinteisen maatalouden murrosta yhden yläsavolaisen tilan näkökulmasta. Keskeinen kysymys ...