Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin valmentajan vuorovaikutusosaamisen merkitystä pelaajan koettuun itseluottamukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää, miten pelaajat kokevat valmentajan vuorovaikutusosaamisen, sekä mitkä tekijät vahvistavat ja heikentävät pelaajan koettua itseluottamusta. Tarkastelun kohteena olivat myös pelaajan ja valmentajan välinen vuorovaikutussuhde sekä joukkueen vuorovaikutus. Aihe valikoitui tutkijoiden taustan sekä mielenkiinnon myötä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä itseluottamukseen.
Tutkimusmenetelmänä toimi kvalitatiivinen puolistrukturoitu haastattelu. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kaksi miesten F-liiga –joukkuetta, joista molemmista haastateltavaksi valittiin kolme pelaajaa. Pelaajat valittiin heidän pelikokemuksensa mukaan. Tämän jälkeen haastatteluun valikoitui molemmista joukkueista yksi kokeneempi pelaaja, jonkin verran kokemusta omaava pelaaja sekä nuorempi pelaaja. Tähän päädyttiin, jotta saataisiin mahdollisimman kattava ain
eisto. Haastattelut kestivät keskimäärin 65 minuuttia (32min – 2h 19min). Litteroitua tekstiä kertyi yhteensä 127 sivua fonttikoolla 12 ja rivivälillä 1. Aineisto analysoitiin laadulli-sen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tieteenfilosofinen lähtökohta on fenomenologis-hermeneuttinen, jotta pystyttiin lisäämään ymmärrystä pelaajien kokemuksista liittyen valmentajan vuorovaikutusosaamiseen.
Valmentajan vuorovaikutusosaamisesta merkittävinä tekijöinä nostettiin esiin urheilijalähtöisyys, positiivinen sekä rakentava palaute, salliva suhtautuminen virheisiin sekä oikeudenmukaisuus. Itseluottamusta vahvistavina tekijöinä nähtiin selkeä viestintä sekä kuuntelun ja keskustelun taidot. Sen sijaan negatiivinen palaute, syyttely ja perusteluiden sekä keskustelun puute heikensivät pelaajan koettua itseluottamusta. Kaiken kaikkiaan pelaajat kokivat valmentajan olevan merkittävä henkilö heidän itseluottamuksensa rakentumisen kannalta.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että valmentajan vuorovaikutusosaaminen on yhteydessä pelaajien koettuun itseluottamukseen. Tutkimus osoitti, että vaikka valmentajan vaikutus itseluottamusta vahvistaviin ja heikentäviin tekijöihin tiedostetaan hyvin, on eri asia miten ne toteutuvat käytännössä. Pelaajien kokemukset ovat yksilöllisiä, mutta tietyt asiat korostuivat valmentajan vuorovaikutustaidoissa. Urheilijalähtöisen valmentajan koettiin ottavan pelaajat yksilöinä huomioon ja saavan pelaajat tuntemaan itsensä tärkeiksi. Valmennuksessa otettiin pelaajan tunteet, tarpeet ja ajatukset huomioon. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta valmentajan vuorovaikutuksen sekä valmentajan ja pelaajan välisen hyvän vuorovaikutussuhteen olevan merkittävää pelaajan itseluottamuksen kannalta.
...
The aim of this study was to investigate the kind of experiences players have regarding a coach's interpersonal skills on their perceived self-confidence. The aim was to describe and understand how players experience coach's interpersonal skills and identify factors that strengthen or weaken players' perceived self-confidence. Additionally, the study focused on the interaction between the player and the coach, as well as team dynamics. The topic was chosen based on the researchers' background and interest in interpersonal skills, as well as self-confidence.
The research method was qualitative and the material for the study was collected with semi-structured interviews. The target group consisted of two men's F-League floorball teams, from which three players were selected for interviews in each team. The players were chosen based on their experience in floorball, with one experienced player, one moderately experienced player, and one younger player selected from each team to obtain c
omprehensive data. The interviews lasted an average of 65 minutes (32 min - 2 h 19 min). The transcribed text resulted in a total of 127 pages using font size 12 and single line spacing. The data was analyzed using qualitative content analysis. The research had a phenomenological-hermeneutic approach to increase understanding of players' experiences regarding coach's interpersonal skills.
The study revealed that a coach's interpersonal skills have an impact on a players' perceived self-confidence. The most significant factors of a coach's interpersonal skills were identified as athlete-centeredness, positive and constructive feedback, a permissive attitude towards mistakes, and fairness. Clear communication, listening skills, and the ability to engage in dialogue were seen as factors that enhance self-confidence. On the other hand, negative feedback, blaming, lack of justification and discussion were found to weaken a players' perceived self-confidence. Overall, players considered the coach to be a significant figure in the development of their self-confidence.
Based on the findings, it can be concluded that a coach's interpersonal skills are connected to players' perceived self-confidence. The research demonstrated that although the influence of the coach on factors that strengthen or weaken self-confidence is widely recognized, the actual implementation may vary. Players' experiences are individual, but certain aspects were highlighted in a coach's interpersonal skills. An athlete-centered coach was perceived to value players as individuals and make them feel important. Such coaching took into account the players' emotions, needs, and thoughts. The conclusion of the study is that a coach's interpersonal skills and good coach-player interaction have a significant impact on a player's self-confidence.
...
