Jääkiekkovalmentajien vuorovaikutusosaaminen U16-U20 ikävaiheissa ja sen yhteys joukkueen koheesioon
Abstract
Valmentajien vuorovaikutustaitojen merkitystä on alettu korostamaan yhä enemmän valmentamisessa, sillä valmentajalla on todettu olevan vaikutusta urheilijoiden hyvinvointiin ja joukkueen ilmapiiriin. Koska aihetta on alettu tutkimaan vasta viimeisten vuosien aikana enemmissä määrin, niin aiheesta on saatavilla niukasti tutkimustietoa etenkin jääkiekkovalmentamiseen liittyen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli perehtyä jääkiekkovalmentajien vuorovaikutusosaamiseen U16-U20 ikäluokissa ja siihen, miten ne olivat yhteydessä joukkueen koheesioon. Erityisesti valmentajien vuorovaikutusosaamisesta tarkasteltiin valmentajien palautteenantoa ja sen yhteyttä koheesioon.
Tutkimusaineisto kerättiin 2023 tammi- ja helmikuussa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, johon tietoa kerättiin sähköisen Webropol-ohjelmiston avulla. Tutkimukseen osallistui 13 joukkuetta, joista kyselyyn vastasivat vastuuvalmentajat (N=13) ja pelaajat (N=219). Kerätystä aineistosta muodostettiin summamuuttujia ja aineistoa analysoitiin korrelaatioiden ja Kruskal-Wallis -testin avulla. Työn kannalta keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutustaidot, palautteenanto, koheesio ja taustateorioina hyödynnettiin TARGET ja Gordonin mallia.
Valmentajien antama positiivinen palaute yksilölle sekä joukkueelle oli useammassa joukkueessa yhteydessä positiivisesti joukkueen koheesioon. Erityisesti valmentajan antama positiivinen palaute yksilölle ennusti parempaa joukkueen koheesiota. Vastaavasti negatiivinen palaute yksilölle ja joukkueelle ennustivat heikompaa joukkueen koheesiota. Lisäksi valmentajien avoin kommunikointi, pelaajien hyväksyminen ja arvostaminen olivat yhteydessä joukkueen koheesioon merkittävimmin. Ikäluokkien välillä oli pelaajien kokemusten mukaan eroja joukkueiden koheesiossa. U16 ikäluokassa oli heikompi joukkueiden koheesio kuin U18 ja U20 ikäluokissa. Ikäluokkien välillä oli myös eroja valmentajien palautteenannossa U16 ikäluokassa positiivista palautetta annettiin enemmän kuin U18 ja U20 ikäluokissa.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää valmentajien ammattitaidon kehittämisen tukena. Esimerkiksi valmennuskoulutuksiin voi soveltaa saatuja tietoja sekä seurat voivat omassa toiminnassaan hyödyntää saatuja tuloksia. Jatkoa varten voitaisiin tutkia valmentajien vuorovaikutusosaamisen vaikutusta pelaajien hyvinvointiin sekä suoriutumiseen kentällä.
Main Authors
Format
Theses
Master thesis
Published
2023
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306294221Use this for linking
Language
Finnish
Copyright© The Author(s)