Hör du mig! : tankar kring kursen i svenska vid en oförutsedd övergång till distansundervisning vid ett yrkesinstitut under covid-19-pandemin
Tässä maisterintutkielmassa selvitin opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta ruotsin kurssilla eräässä amattioppilaitoksessa. Kurssi toteutettiin poikkeuksellisesti etäopetuksena Covid-19-pandemian aiheuttaman koulujen sulkemisen seurauksena. Ruotsin kielen kurssi kuuluu ammatillisen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa pakollisiin opintojaksoihin. Viimeisellä oppitunnillaan oppilaat tekivät kuvan aiheesta Ajatuksia opiskelusta kurssilla Viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä, ruotsi. Kuvan sai tehdä haluamallaan tavalla paperille tai tietokoneella. Tutkimuksen aineisto muodostuu näistä kuvista. Niitä palautetiin yhteensä tutkimuksessa käytettäviksi 44 kappaletta. Kuvien analysointiin käytettiin kvalitatiivisen aineiston sisällönanalyysiä.
Ammatillisen koulutuksen reformi aloitti muutoksen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2018. Tämä muutos kohti itsenäisempää ja yksilöllisempää oppimista kiihtyi vuonna 2020 Covid-19-pandemian seurauksena. Fyysinen oppimisympäristö vaihtui luokkahuoneista opiskelijoiden koteihin tai paikkoihin, joissa oppilaat saattoivat oppituntien ajan muodostaa laitteillaan internet-yhteyden. Ulkoa päin yhteiskuntaan ja yksilöön kohdistuva uhka aiheuttivat muutoksen sekä oppimisympäristöihin että turvallisuuden tunteeseen. Jotta oppimista voi tapahtua, tulee oppimisympäristön olla turvallinen. Lisäksi vuorovaikutus on edellytys oppimiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut pitkän tähtäimen tavoitteeksi keventää fyysisiä oppimisympäristöjä sekä lisätä ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua. Tutkimuksen kuvissa esiin nousi yhtenä hallitsevana tekijänä yksinäisyys. Vuorovaikutus puolestaan kuvissa näkyi vain heikosti. Se tapahtui opettajan ja opiskelijan välillä eikä lainkaan oppilaiden välillä. Fyysistä oppimisympäristöä kuvattiin niukasti ja sitä edusti pääasiassa tietokone. Kuvat ilmensivät enemmänkin yksinäistä etäopiskelutilannetta eikä niinkään erityisesti ruotsin kielen opiskelua. Tämän ja aiempien tutkimusten perusteella voidaan todeta, että opiskelutilanteessa on tärkeää panostaa vuorovaikutukseen, kuulla ja nähdä oppilas ja tämän kokonaistilanne. On tärkeää tehdä näkyväksi oppilaiden ajatuksia etäopiskelusta ja pohtia, kuinka turvallisuuden tunteeseen ja vuorovaikutukseen voidaan etäopetuksessa vaikuttaa riittävästi, jotta oppilas voisi kokea tulevansa kuulluksi ja osallistua aktiivisesti opetukseen.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29552]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Finskspråkiga småbarns tankar kring svenska språket i ett daghem som erbjuder pedagogik på två språk.
Luonua, Marjaana (2016)Pienten lasten, tässä tutkielmassa alle kouluikäisten päiväkotilasten, kielellistä tietoisuutta ja kielikäsityksiä ruotsin kielestä ei ole tutkittu juuri ollenkaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on saada tietoa ajatuksista ... -
Finska ungdomars erfarenheter av muntlig svenska och deras tankar om sin egen självförmåga
Hirviniemi, Iida (2024)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia suomenkielisillä nuorilla on ruotsin kielen käytöstä koulussa ja vapaa-ajalla sekä tarkastella heidän ajatuksiaan omasta minäpystyvyydestä ... -
Kinestetiska uppgifter i svenska i alternativa lärmiljöer : ett materialpaket för undervisning i svenska
Lundén, Mona (2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia ja ajatuksia seitsemäsluokkalaisilla ja heidän ruotsin opettajallaan on kinesteettisten tehtävien ja erilaisten oppimisympäristöjen käytöstä ruotsin kielen ... -
Svenska i byskolemiljö : undervisnings- och inlärningserfarenheter i ett östfinländskt lågstadium
Mäkäräinen, Venla (2018)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia ilman muodollista ruotsin opettajan koulutusta opettavalla luokanopettajalla on ruotsin opetuksesta kyläkoulussa. Syksyllä 2016 voimaan astuneen uuden ... -
Gymnasieelevers erfarenheter av muntlig språkfärdighet i svenska och av den muntliga kursen Tala och förstå bättre
Hokkanen, Katja (2012)Suullinen kommunikaatio ja kielitaito ovat kielitaidon tärkeimpiä osa-alueita. Kuitenkin suullinen kielitaito on ollut melkeinpä sivuseikka koulujen kieltenopetuksessa ja vasta vuonna 2010 lukioille tuli pakolliseksi ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.