Kyberhyökkäyksistä Ukrainassa 2022

Abstract

Tutkimustyön tarkoitus oli tutkia pääasiassa Ukrainaan vuoden 2022 aikana kohdistuneita kyberhyökkäyksiä, sekä valaista hiukan myös Venäjän muihin läntisiin naapureihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) kohdistuneita kyberhyökkäyksiä. Työ toteutettiin laadullisena sisältöanalyysinä, jossa tiedon-keruumenetelmänä oli julkaistu tietoaineisto. Asia kiinnosti tutkijaa ajankohtaisuutensa vuoksi. Päätutkimuskysymyksenä oli ”Mitä voimme päätellä vuoden 2022 kyberhyökkäyksistä Ukrainaan”. Tälle päätutkimuskysymykselle on laadittu kolme alatutkimuskysymystä: 1. Millaisia Ukrainaan kohdistuneita, vuoden 2022 aikana tehtyjä kyberhyökkäyksiä on löydetty? Millaisia hyökkäyksiä Suomeen (sekä Baltian maihin ja Puolaan) on tehty vuonna 2022? 2. Miten hyökkäysten määrä, hyökkäystyypit ja hyökkäysten kohteet ovat muuttuneet vuoden aikana? 3. Onko havaittavissa mitään trendiä, ja voidaanko tuloksista päätellä tai ennakoida tulevaa? Työssä taustoitettiin kybermaailman lainalaisuuksia ja terminologiaa sekä kuvattiin lyhyesti vuoden 2022 Venäjän Ukrainan vastaisen sotilaallisen suur-hyökkäyksen tärkeimmät tapahtumat. Selkeyden vuoksi kuvattiin lyhyesti tärkeimmät tapahtumat ja merkittävimmät kyberhyökkäykset myös Krimin valtauksesta (2014) Venäjän tekemään sotilaallisen hyökkäyksen alkamiseen (helmikuu 2022). Tämä nähtiin tarpeelliseksi, jotta voitiin tutkia myös kybertapahtumien muuttumista sotilaallisen suurhyökkäyksen lähestyessä ja sen alettua. Työn ja tutkimuskysymysten rajaus muuttui vielä työn edetessä. Työn tuloksena selvisi, että kyberhyökkäysten määrä lisääntyi voimakkaasti sekä Ukrainassa että muissa Venäjän läntisissä naapurimaissa, mutta hiukan eri tahdissa. Suurhyökkäyksen jälkeen Ukrainaa vastaan kohdistetut hyökkäykset muuttuivat aggressiivisimmiksi. Hyökkäystyypit vaihtelivat kohteen mukaan: Ukrainaa vastaan vuonna 2022 käytettiin pääasiassa erityisen haitallisia, tietoa tuhoavia niin kutsuttuja wiper-hyökkäyksiä, kun taas Ukrainaa tukeviin, Venäjän muihin läntisiin naapurimaihin iskettiin erityisesti palvelunestohyökkäyksillä. Ukrainan nopea vastatoiminta ja kansainvälisen yhteisön tuki yllättivät hyökkääjäksi ilmenneen Venäjän, eivätkä hyökkäykset lopulta tuottaneet toivottua tulosta. On kyetty osoittamaan, että Ukrainassa kyberhyökkäyksillä ja kineettisillä sotatoimilla on selkeä korrelaatio.

The aim of this master’s thesis work was to study cyber-attacks made during 2022 against Ukraine, and also take a quick look on attacks made against other western neighbor countries of Russia (Finland, Estonia, Latvia, Lithuania and Poland). The study was implemented as a qualitative content analysis, with the data collection method being public published information. The topic of the study was chosen because the phenomena to be studied were very topical in this particular point of time. The main research question was “What conclusions can be made concerning cyber-attacks towards Ukraine in 2022”. To support this main question three other sub questions were drafted: 1. What kind of cyber-attacks against Ukraine were found, made during 2022? What kind of attacks against Finland, the Baltic states and Poland were found? 2. How have the amounts, types, and targets of changed during 2022? 3. Can any trends be seen? Is it possible to forecast anything for the future based on the results?

The basic principles and terminology of the cyber world were first introduced. Also, the most significant happenings of Russia’s major military invasion (Feb-ruary 2022) were briefly described. For clarity also the main happenings and the most remarkable cyber-attacks between the illegal annexation of Crimea (2014) and the Russian military attack were described. This was seen important to be able to compare the attacks before and after the major military attack. The definitions and delimitations of the main research questions of the study changed as the work advanced. As a result of the study, it was found out that the amount of cyber-attacks increased remarkably both in Ukraine and Russia’s other western neighbours, but in a different pace. Also, after the major military attack the cyber-attacks against Ukraine started to be more aggressive. The attack types varied depending on the target countries: the attacks against Ukraine were made using disastrous malware (so called wipers), as the other countries were attacked mainly with denial-of-service attacks. Ukraine’s fast counter activities and the wide international support surprised Russia, who was found to be behind the cyber-attacks. The attacks did not bring the success the attacker had wished. Evidence has been found to prove the correlation between physical military operations and cyber-attacks in Ukraine.