Musiikinopettajan melualtistus

Abstract

Tutkimukseni on kirjallisuuskatsaus musiikinopettajan melualtistuksesta. Aihe on tärkeä, sillä se koskettaa jokaista musiikinopettajaa. Musiikintunneilla melua syntyy helposti oppilaista ja opetusvälineistä työskentelytapojen vaihdellessa tunnista toiseen. Tutkimuksessani tarkastellaan aiemmin musiikintunneilla suoritettuja melumittauksia ja vertaillaan niitä suhteessa laissa asetettuihin toiminta- ja raja-arvoihin. Tutkimuskysymykseni ovat ”Tulisiko musiikinopettajien melualtistusta tutkia lisää?”, ”millaisia melutasoja musiikinluokissa on mitattu?”, ”vaikuttaako melu musiikinopettajan terveyteen ja hyvinvointiin?” ja ”miten melualtistusta voidaan säädellä musiikinluokassa?”. Äänenvoimakkuutta voidaan mitata desibeleissä ja Työsuojelu (2022) on asettanut tietyt raamit sille, mitkä äänitasot vaurioittavat kuuloa minkäkin altistusajan kuluttua. EU-direktiivin 2003/10/EC mukaan alempi toiminta-arvo on 80 desibeliä ja ylempi toiminta-arvo 85 desibeliä, jonka ollessa kahdeksan tunnin työpäivän keskiäänitaso, meluun puututaan. Raja-arvon 87 desibeliä ei saisi ylittyä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat musiikintunneilla esiintyvän yleisimmin 80–85 desibelin keskiäänitasoja, mutta raja-arvo ylittyi myös monta kertaa. Melu käsitteenä on subjektiivinen kokemus kovasta äänestä. Toiset ihmiset ovat herkempiä melulle, ja tätä kutsutaan meluherkkyydeksi. Kuulon vaurioitumiseen vaikuttavat yhtä lailla yksilölliset tekijät, mutta lain asettamat raja-arvot pyrkivät takaamaan jokaiselle turvallisen työympäristön. Työperäisistä kuulovaurioista kärsi vähän yli puolet Pitkäsen (2012) kyselytutkimukseen vastanneista musiikinopettajista. Kuulovaurioiksi luokiteltiin kuulonalenema, tinnitus ja ääniyliherkkyys. Sen lisäksi yleisimpiä melusta syntyneitä haittavaikutuksia oli väsymys, ärtyneisyys ja huolestuneisuus omasta terveydestä. Aiheeseen liittyvät tutkimukset antavat vain kapean katsauksen todellisuudesta. Ainoa vertaisarvioitu tutkimus on toteutettu 20 vuotta sitten. Sen lisäksi Suomessa on toteutettu kaksi maisterintutkielmaa, joiden puitteissa musiikintunneilla suoritettiin melumittauksia. Jatkotutkimukselle ja uusille mittauksille on tarvetta edellä mainittujen tutkimusten tuloksia katsellessa.