Luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvan opiskelun vaikutus oppimismotivaatioon opiskelu-uupumuksen ja opiskeluinnon näkökulmasta

Abstract

Tässä työssä tutkittiin vaikuttaako tavanomaisesti luokkahuoneessa (oppimisympäristö) tehtävien harjoitusten siirtäminen luokkahuoneen ulkopuolelle tehtäväksi opiskelijoiden motivaatioon. Tutkimuskysymyksinä oli seuraavat: 1. Kehittyikö opiskelijan sisäinen motivaatio luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvan opiskelun aikana oppimisprosessin kannalta tärkeitä asioita (opiskelu-uupumus, opiskeluinto) kohtaan? 2. Minkälaisena tutkimukseen osallistuneet kokivat tällaisen opiskelun? 3. Erottuiko jokin tutkimukseen osallistunut ryhmä motivaation (opiskelu-uupumuksen tai opiskeluinnon) osalta muista tutkimukseen osallistuneista ryhmistä— tai muihin tutkimuksiin verrattuna? Tutkimusmenetelmä on ollut tapaustutkimus ja tutkimusasetelma ’ennen–jälkeen’-tutkimus. Motivaation tasoa on mitattu opiskelu-uupumuksen ja -innon avulla käyttäen apuna SBI-9-opiskelijauupumusmittaria. Aineisto on kerätty verkkokyselylomakkeen avulla. Tulokset on analysoitu SBI-9-opiskelijauupumusmittarin ohjeiden mukaisesti, sekä kokonaisopiskelu-uupumuksen summan, että kolmen eri ulottuvuuden summa-asteikon avulla. Opiskeluinnon osalta tulokset on analysoitu vertailemalla tuloksia aikaisempien tutkimusten tuloksiin. Tutkimuksen tulokset olivat jokseenkin ristiriitaiset. Kokonaisopiskelu-uupumus väheni, mutta opiskeluinnon osalta tulokset vaihtelivat ikäryhmittäin. Yli 18-vuotiaiden opiskeluinto vaihteli kysymyskohtaisesti. Joissakin kysymyksissä parani huomattavsti, joissakin pysyi samana tai heikkeni. Alle 18-vuotiaiden osalta opiskeluinnon tulokset olivat ristiriitaiset. Opiskelu-uupumuksen oletetaan korreloivan opiskeluinnon kanssa – kun uupumus pienenee, innon tulisi kasvaa. Näin ei käynyt alle 18-vuotiaiden ryhmän osalta.

The purpose of this Master’s thesis was to investigate whether moving the exercises normally done in a classroom (learning environment) to be done outside the classroom affects the students’ motivation. The research questions were the following: 1. Did the student’s intrinsic motivation develop during studying outside the classroom towards things important to the learning process (study burnout, study engagement)? 2. How did the participants in the study experience this type of learning? 3. Did any of the groups that participated in the study stand out in terms of motivation (study burnout or study engagement) from other groups that participated in the study— or in comparison to other studies? The research method used is case study and the study design has been a ’before–after’ study. The level of motivation has been measured by burnout symptoms using the SBI-9 measure and engagement using the Schoolwork Engagement Scale. The data was collected using an online questionnaire. The results have been analyzed according to the instructions of the SBI-9 student burnout meter, both with the sum of total study burnout and with the sum scale of the three different dimensions. Regarding study engagement, the results have been analyzed by comparing the results with the results of previous studies. The results of the study were somewhat contradictory. The overall study burnout decreased, but the results for study enthusiasm varied by age group. The study engagement of over 18-year-olds varied by question. In some questions it improved considerably, in some it remained the same or got worse. For those under the age of 18, the results of study engagement were contradictory. Study burnout is supposed to correlate with study engagement – when burnout decreases, engagement should increase. This was not the case for the group under 18 years of age.