Vastavalmistuneiden liikunnanopettajien tunne- ja vuorovaikutusvalmiudet liikunnanopetuksessa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia vastavalmistuneiden liikunnanopettajien tunne- ja vuorovaikutusvalmiuksia liikunnanopetuksessa. Lisäksi selvitimme, miten vastavalmistuneet liikunnanopettajat kokivat omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen käytön, mitä haasteita niiden käyttöön liittyi sekä mikä merkitys taidoilla oli osana liikunnanopetusta. Tässä tutkielmassa tunne- ja vuorovaikutustaidot pohjautuvat Thomas Gordonin (2006) vuorovaikutusteoriaan sekä Saloveyn ja Mayerin (1990) tunneälyn jaotteluun. Saloveyn ja Mayerin (1990) tunneälyyn liittyvät tunnetaidot ovat olennainen osa Gordonin (2006) vuorovaikutustaitoja, joten tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytämme Gordonin (2006) vuorovaikutusteoriaa. Tutkimukseen valittiin laadullinen lähestymistapa, ja sen tieteenfilosofinen lähtökohta oli fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2022 joulukuussa teemahaastattelun avulla ja haastatteluihin osallistui seitsemän vastavalmistunutta liikunnanopettajaa. Vastavalmistuneen määrittelimme työkokemuksen mukaan; tutkittavilla tuli olla vähintään kolme kuukautta ja enintään kolme vuotta työkokemusta liikunnanopetuksesta. Teemahaastattelussa esiintyi myös avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin vuoden 2023 alussa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vastavalmistuneet liikunnanopettajat käyttivät suurinta osaa Gordonin (2006) vuorovaikutusteoriaan liittyvistä tunne- ja vuorovaikutustaidoista. Etenkin tunnetaidot ja kuuntelun taidot koettiin helpoiksi ja luonteviksi käyttää. Suurin osa liikunnanopettajista käytti myös myönteistä tai ongelmaan tarttuvaa minäviestiä. Ongelmanratkaisutaidot tuottivat eniten vaikeuksia liikunnanopettajille. Kaiken kaikkiaan tunne- ja vuorovaikutustaidot nähtiin merkittävänä osana liikunnanopettajien työnkuvaa. Lisäksi tutkimustuloksista ilmeni, että yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta kaikki liikunnanopettajat toivoivat lisää koulutusta tunne- ja vuorovaikutustaitojen käyttöön. Tutkimus vahvistaa aiempia tutkimustuloksia tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkityksellisyydestä opettajan ammatissa. Koska taidot ovat olennainen osa liikunnanopettajien työnkuvaa, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen voisi kiinnittää entistä enemmän huomiota tulevaisuuden liikunnanopettajien koulutuksessa. Tutkimuksesta ilmeni, että liikunnanopettajat toivoivat etenkin harjoittelua käytännön tilanteisiin, joita tuli vastaan koulumaailmassa päivittäin.

The purpose of this master’s thesis was to investigate the social and emotional readiness of newly graduated physical education teachers in physical education. Additionally, we examined how newly graduated P.E. teachers perceived their own use of social and emotional skills, the challenges associated with using these skills and the significance of these skills as a part of physical education teaching. In this thesis, social and emotional skills are based on Thomas Gordon (2006) interaction theory and Salovey and Mayer (1990) categorization of emotional intelligence. The emotional skills related to emotional intelligence are an essential part of Gordon’s (2006) interactional skills, therefore, the theoretical framework of this study is based on Gordon’s (2006) interaction theory. A qualitative approach was chosen for this study and its philosophical basis was phenomenological-hermeneutic. The data was collected in December 2022 through theme interviews in which seven newly graduated P.E. teachers participated. The interviews also included open questions. Newly graduates were defined according to their work experience with the participants having at least three months and no more than three years of work experience in physical education teaching. In the theme interview, there were also open questions. The data was analyzed in early 2023. The results of the study showed that newly graduated P.E. teachers used most of the social and emotional skills related to Gordon’s (2006) interaction theory. Especially emotional skills and listening skills were perceived as easy and natural to use. Most P.E. teachers also used positive or problem-focused I-messages. On the other hand, problem-solving skills were the most challenging for P.E. teachers. Overall, social and emotional readiness were seen as a significant part of P.E. teachers’ work. In addition, the study revealed that all P.E. teachers except for one interviewee wished for more training in the use of social and emotional skills. The study confirms previous research on the significance of social and emotional readiness in the teaching profession. As these skills are an essential part of P.E. teachers work, more attention should be given to teaching social and emotional skills in the training of future P.E. teachers. The study showed that P.E. teachers especially wished for practice in real life situations that they encounter daily in the school environment.