Syntymäpainon yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon 6–8-vuotiailla

Abstract

Vähäisellä fyysisellä aktiivisuudella ja runsaalla paikallaanololla on useita haitallisia vaikutuksia terveydelle. Terveyden edistämiseksi tärkeää olisikin tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat riskiryhmät. Jo sikiöaikaiset tekijät on yhdistetty myöhemmän iän terveyteen, mutta varhaiselämän vaikutuksia liikuntakäyttäytymiseen on tutkittu verrattain vähän.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää ennustaako suhteellinen syntymäpaino 6–8-vuotiaiden lasten fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa, sekä miten sukupuoli näihin yhteyksiin vaikuttaa. Tutkielman aineisto oli osa Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus (Physical Activity and Nutrition in Children, PANIC) -tutkimuksen alkumittauksien aineistoa. Vuosien 2007–2009 välillä toteutetuissa alkumittauksissa lasten fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin kyselylomakkein sekä yhdistetyllä liike- ja sykemittarilla. Raskauden aikaiset tiedot ja syntymäpainotiedot kerättiin takautuvasti Kuopion yliopistollisen sairaalan ja THL:n syntymärekisteristä. Tutkimusjoukko koostui 305:stä alakoulun aloittavasta lapsesta.

Kyselylomakkeella mitattuna korkean syntymäpainon havaittiin ennustavan sekä korkeampaa kokonaisaktiivisuuden määrää että runsaampaa viihdemedioiden ääressä vietettyä aikaa (β = 0,118; β = 0,117). Havaitut yhteydet olivat kuitenkin herkkiä muutoksille, eikä tilastollista merkitsevyyttä havaittu enää sensitiivisyysanalyyseissä. Yhdistetyllä liike- ja sykemittarilla arvioituna syntymäpaino ei selittänyt lasten liikkumista reippaasti ja/tai rasittavasti, kokonaisaktiivisuutta tai paikallaanoloaikaa valveilla. Sukupuolittain tarkasteltuna sen sijaan tytöillä syntymäpainon ja rasittavan liikkumisen välillä havaittiin heikko, mutta tilastollisesti merkitsevä myönteinen yhteys (β = 0,195), korkean syntymäpainon ennustaessa runsaampaa rasittavan liikunnan määrä.

Syntymäpaino näyttäisi selittävän paremmin lasten strukturoidumpaa liikuntakäyttäytymistä ja ruutuaikaa, mutta ei liike- ja sykemittareiden avulla mitattua spontaanimpaa liikunta- ja paikallaanolokäyttäytymistä. Normaalien syntymäpainon viitearvojen rajoissa syntymäpaino ei kuitenkaan näyttäydy merkittävänä lapsuuden aikaista fyysistä aktiivisuutta tai paikallaanoloa määrittävänä tekijänä. Syntymäpainon sijaan lapsuuden aikaista liikunta- ja paikallaanolokäyttäytymistä selittävät todennäköisesti vahvemmin muut ympäristö- ja käyttäytymistekijät, mikä tarkoittaa, että terveyttä edistäviä toimenpiteitä voidaan tehdä vielä syntymän jälkeenkin.