Liikuntasuhteen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen nuorilla

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa on tarkoituksena selvittää, millainen on 10-25-vuotiaiden nuorten liikuntasuhde ja miten se on yhteydessä heidän fyysiseen aktiivisuuteensa. Liikuntasuhde kuvaa henkilön asennoitumista liikunnan sosiaaliseen maailmaan ja se muovautuu jatkuvasti elämän aikana. Se on kokonaisuus siitä, miten henkilö osallistuu ja liittää merkityksiä liikunnan maailmaan. Samankaltaisetkin tapahtumat liikunnassa voidaan kokea monin tavoin, mikä muokkaa erilaiseksi liikuntaan suhtautumista ja liikunnallista identiteettiä. Myönteisten merkitysten ja kokemusten voidaan olettaa lisäävän yhteyttä liikunnan maailmaan, toisin kuin kielteisten sen sijaan vähentävän yhteyttä.

Tutkimuksissa ilmeni niin yhteneviä kuin eriäviä merkityksiä, joita nuoret liittivät liikuntaan. Tytöillä painottuivat esimerkiksi ulkonäkö, terveysnäkökulma ja painonhallinta, kun puolestaan pojilla painottuivat enemmän kilpailu ja voittaminen. Iän lisääntyessä korostuivat terveyteen liittyvät merkitykset. Vähän ja paljon liikkuvat pitivät hyvän olon ja parhaansa yrittämisen merkitystä tärkeimpänä. Kuitenkin seuraavaksi tärkeimpänä vähän liikkuvien joukossa mainittiin terveellisyys ja kunnon kohottaminen, kun taas paljon liikkuvat mainitsivat ilon ja onnistumisen elämykset. Mitä enemmän nuori tunnisti tärkeitä merkityksiä liikunnalle ja toisaalta mitä vähemmän esteitä liikkumiselle, sitä vahvempi nuoren liikuntasuhde oli. Liikuntaan liitettyjen merkitysten lukumäärän todettiin olevan yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen.

Osallistuminen lapsuudessa organisoituun liikuntaan, liikkuminen monipuolisesti ja liikunta yhdessä perheen kanssa ovat yhteydessä liikunnan harrastamiseen varhaisaikuisuudessa. Mikäli henkilö on ollut liikunnan sosiaalisesta maailmasta ulkopuolella lapsuudessa ja nuoruudessa, hän tuskin on fyysisesti aktiivinen myöhemminkään, koska hänellä ei ole liikunnan merkityksen kokemuksia. Toisaalta vähäiset liikuntakokemukset eivät välttämättä ole esteenä liikunnalle tulevaisuudessa edellyttäen, etteivät kokemukset ole voimakkaan negatiivisia. Olisi tärkeää ymmärtää, miten positiivisia kokemuksia liikunnassa voi saada, sillä lapsuuden ja nuoruuden liikuntakokemuksilla on merkitys myöhemmälle fyysiselle aktiivisuudelle. Tulosten perusteella olisi tärkeää saada nuoret mukaan liikunnan sosiaaliseen maailmaan, jotta positiivinen liikuntasuhde voisi syntyä.

Asiasanat: Liikuntasuhde, nuoret, fyysinen aktiivisuus, liikunta, merkitykset, liikunnan sosiaalinen maailma