Show simple item record

dc.contributor.authorKurkela, Jari L.
dc.contributor.authorPirttimäki, Tiina
dc.contributor.authorNokia, Miriam S.
dc.date.accessioned2023-06-06T11:10:27Z
dc.date.available2023-06-06T11:10:27Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.citationKurkela, J. L., Pirttimäki, T., & Nokia, M. S. (2023). Uni ja muisti. <i>Psykologia</i>, <i>58</i>(2), 108-129.
dc.identifier.otherCONVID_183295550
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87477
dc.description.abstractTässä katsauksessa perehdytään unen rooliin oppimisessa ja muistissa keskittyen erityisesti muistijälkien Iujittamiseen. lhmisen ja useiden muiden nisäkkäiden vireystila vaihtelee valon säätelemää vuorokausirytmiä noudattaen. lhmisellä yöunen aikana univaiheet toistuvat jaksoittaisesti siten, että perusuni painottuu alkuyöhön ja vilkeuni loppuyöhön. Verrattuna valveeseen uni parantaa juuri opitun muistiin painamista' Perusunen aikana aivoissa kertautuvat valveen aikana muodostuneet hermostolliset aktivaatiokaavat. Tämän prosessin on tulkittu heijastavan tiedon tallentamista pitkäkestoiseen muistiin aivokuoren ja alempien aivorakenteiden, kuten talamuksen ja hippokampuksen, muodostamiin hajautettuihin hermostollisiin verkostoihin. Vilkeunen roolista aivorakenteiden muodostamien verkostojen tasolla tapahtuvan muistiin painamisen mekanismissa ei ole vielä selvyyttä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös vilkeuni on tärkeää oppimiselle, sillä sen määrä ja suhteellinen osuus unesta kasvaa oppimistilanteiden jälkeen, mikä heijastuu seuraavan valvetilan aikana mitattuihin muistisuorituksiin. Uni vahvistaa sekä taitoja että tietola ja tapahtumia koskevien muistijälkien lujittumista. On myös mahdollista, että unen aikana esitetyistä ulkoisista ärsykkeistä voi oppia uutta ja unen aikana esitetyt muistutukset valveen aikana opitusta vahvistavat muistiin painamista. Unen merkitys oppimiselle ja muistille on siis ensiarvoisen tärkeä, ja sitä voidaan hyödyntää oppimisen tehostamisessa.fi
dc.description.abstractIn this review we focus on the role of sleep in learning and memory, especially memory consolidation. The arousal state of humans and other mammals varies according to the circadian rhythm regulated by light. In humans, nightly sleep stages repeat in a cyclic manner so that non-rapid eye movement (non-REM) sleep is more common first and REM sleep is more common towards the morning. Compared to awake state, sleep improves memory consolidation. During non-REM sleep, neuronal activation patterns formed during awake experience repeat in the brain. This process is thought to reflect the consolidation of information into long-term memory in distributed neural networks in the neocortex and sub-cortical structures like the thalamus and the hippocampus. The role of REM sleep in this systemic-level mechanism of memory consolidation is still unclear. REM sleep appears important for learning as its amount and proportion increases after learning and is reflected in the memory performance quantified after sleep. Sleep strengthens the consolidation of both procedural and declarative memory traces. It is also possible that one can learn about stimuli presented during sleep, and reminders of previous learning presented during sleep improve memory consolidation. The role of sleep in learning and memory is thus crucial and sleep can be utilized in improving learning.en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherSuomen psykologinen seura
dc.relation.ispartofseriesPsykologia
dc.rightsIn Copyright
dc.titleUni ja muisti
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202306063547
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.oppiaineMonitieteinen aivotutkimuskeskusfi
dc.contributor.oppiaineHyvinvoinnin tutkimuksen yhteisöfi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiaineCentre for Interdisciplinary Brain Researchen
dc.contributor.oppiaineSchool of Wellbeingen
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_dcae04bc
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange108-129
dc.relation.issn0355-1067
dc.relation.numberinseries2
dc.relation.volume58
dc.type.versionacceptedVersion
dc.rights.copyright© Suomen psykologinen seura, 2023
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.relation.grantnumber321522
dc.relation.grantnumber316966
dc.subject.ysoelektrofysiologia
dc.subject.ysooppiminen
dc.subject.ysomuisti (kognitio)
dc.subject.ysouni (lepotila)
dc.subject.ysoREM-uni
dc.subject.ysoaivot
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p7871
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p2945
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p2607
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p8299
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p10269
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p7040
dc.rights.urlhttp://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en
dc.relation.funderResearch Council of Finlanden
dc.relation.funderResearch Council of Finlanden
dc.relation.funderSuomen Akatemiafi
dc.relation.funderSuomen Akatemiafi
jyx.fundingprogramAcademy Project, AoFen
jyx.fundingprogramAcademy Project, AoFen
jyx.fundingprogramAkatemiahanke, SAfi
jyx.fundingprogramAkatemiahanke, SAfi
jyx.fundinginformationTyön rahoitus Suomen Akatemia (päätös 316966 / saaja Markku Penttonen sekä päätös 321522 / saaja MSN)
dc.type.okmA2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright